Palautumista ja paluuta harjoitteluun

Maratonista on reilu kaksi viikkoa. Ensimmäiset päivät (ja yöt) juoksun jälkeen olivat vaikeita. Väsytti ja jalkoja särki, öisin heräilin oikeassa sääressä säännöllisesti tuntuneeseen vihlaisuun. Ketteryys oli tietysti täysin kadoksissa ekoina päivinä, mutta raahustin kunnon kävelylenkkejä koirien kanssa, kun liike tuntui auttavan lihaskipuihin. Juoksukrapula väistyi parissa päivässä, melko hitaasti, vaikka söin ja join reilusti.

Ensimmäisen hölkkälenkin tein kolme päivää maratonin jälkeen, kun juoksin koiran kanssa agilitytreeneistä kotiin puoli tuntia. Pahalta tuntui, mutta ei ollutkaan tarkoitus edes yrittää palata treeneihin noin pian maratonin jälkeen, vaan siirtyä paikasta A paikkaan B. Samalla viikolla sain flunssan, jonka vuoksi pidin viisi päivää harjoittelutaukoa. Eipä haitannut sairastaa, kun levätä piti muutenkin.


Viime viikolla juoksin jo säännöllisesti. Pientä ja kevyttä, mutta kuitenkin. Useimmat lenkit olivat puolen tunnin aamu- tai iltalenkkejä tai siirtymiä agilitykentälle tai sieltä kotiin, mutta perjantai-iltana kokeilin reilun yhdeksän kilsan peruskestävyyslenkkiä aerobisella kynnyksellä. Juoksu tuntui hyvältä, mutta väsymys iski nopeasti lenkin loppupuolella. Viikon aikana kertyi kahdeksan pientä lenkkiä, yhteensä 44 km, ja mieliala koheni huomattavasti.

Nyt jalat tuntuvat jo juostavilta, ja kovasti tekisi mieli harjoitella kunnolla, mutta palautuminen on vielä jonkin verran kesken. Vauhtituntuma on täysin kadoksissa: kuusi ja seitsemän minuuttia kilometrille tuntuu ihan samanlaiselta. Vauhtikestävyyttä en ole juossut vielä ollenkaan, mutta lähipäivinä olisi syytä kokeilla: menemme Kymijoki-viestiin lauantaina. Viime vuonna juoksin puolimaratonin kolme viikkoa maratonin jälkeen, joten viestin ajankohta tuntuu ihan sopivalta. Viime vuonna puolimaratonin kisaviikolla olo oli hyvin epämääräinen, varmaankin aika samanlainen kuin nyt. Fyysisesti on vielä hieman väsynyt ja henkisesti jokseenkin pihalla. En vielä tiedä osuuttani tai sitä, juoksenko niitä yksi vai kaksi. Keväisestä Karhu-viestin reissusta on niin kivat muistot, että on tosi mukava lähteä juoksemaan!


Joskus maratonin jälkeen ei viikkoihin jaksa ajatusta seuraavasta maratonista. Raskas kilpailu ja siitä palautuminen ottaa koville. Tällä kertaa olisi jo tässä vaiheessa nälkää aloittaa valmistautuminen seuraavaan juoksuun. Kaipaan erityisesti pitkiä peruskestävyyslenkkejä ja reilun mittaisia vauhtikestävyyslenkkejä. Ehkäpä juhannuksena mennään jo kunnolla.

Kommentit

  1. Jokainen maraton on omanlaisensa, samoin kuin niiltä toipuminen. Hyvä että olet kuunnellut kroppaasi ja aloitellut rauhassa juoksua. Pianhan sä olet taas täydessä terässä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No joo, palautumiselle tekee hyvää kevyt liikkuminen, mutta flunssa teki totaalisen stopin. Onneksi ei kestänyt pitkään! Kiitos, terästäytymistä lähdetään hakemaan. :D

      Poista

Lähetä kommentti

Kuukauden luetuimmat