Siirry pääsisältöön

Kasviksia satokauden mukaan


Sain Joulupukilta satokausikalenterin, siis seinäkalenterin, jossa on jokaisen kuukauden kohdalla lista kasviksista, jotka juuri silloin ovat parhaimmillaan laadun ja edullisen hinnan kannalta. Kuukausikalenterin lisäksi satokausikalenterissa on myös laaja tietopaketti mm. eri kasvisten ja sienien sekä kotimaisten kalojen ravintopitoisuuksista, kypsentämistavoista, eri kasvisten soveltuvuudesta FODMAP-ruokavalioon, tietoa villiyrteistä, ja laajat perustelut sille, minkä vuoksi kasvisten satokauden huomioiminen ruokaostoksilla on järkevää. Kalenteri on myös visuaalisesti kaunis, minkä vuoksi sitä on kiva selailla ja lueskella.



Vuodesta 2018 tuleekin tietysti satokausikasvisten vuosi! Otan tavoitteeksi ostaa kasviksia mahdollisimman paljon satokausikalenterin mukaan ja maistaa kuukaudelle listatuista kasviksista mahdollisimman montaa. Tammikuussa kasviksia on 59 kpl, mikä olisi noin kaksi uutta kasvista jokaista päivää kohti, jos haluaisi kokeilla niistä jokaista, ei ihan mahdoton ajatus sekään. Ongelmaksi voisi kyllä tulla saatavuus, löytyisiköhän pienestä kaupungista feijoaa, uglia tai kaurajuurta? Toisaalta listalla on aina myös tuttuja kasviksia: tammikuun sesonkikasviksista banaania, appelsiinia ja porkkanaa söin jo uudenvuodenpäivänä aamupalalla.

Olen nyt tallentanut tammikuun kasvikset puhelimeen kauppalistaksi, jolloin hevi-osaston ostokset on helppo keräillä listasta valikoiden. Joissakin kaupoissa kauden parhaat kasvikset tuodaan hyvin esille, ja asiakkaille on tehty niistä esittelyjä valmistusvinkkeineen.


Kasvisten satokauden huomioiminen ruokaostoksilla ja kasvisten syömisen lisääminen sopii hyvin ruokaideologiaani, jota kohti olen laiskasti viime vuosina mennyt. Teollisesti tuotetun lihan ja maitotuotteiden osuus ruokavaliossani voisi hyvin olla pienempi, jo ilmastosyistä se olisi järkevä päätös. Kasvisten syöntiä lisäämällä ja valikoimaa monipuolistamalla niiden osuus ruokavaliosta kasvaa, ja jos syöty liha on pääasiassa riistaa ja kalaa, aletaan olla siellä, missä haluaisin syömisieni puolesta olla. Läheisteni joukossa on useampi vegaani ja myös innokkaita metsästäjiä, joten mistään vastavirtaan uimisesta ei ollenkaan ole kysymys omassa jääkaappikunnassani. Tuskin tulen koskaan noudattamaan mitään tiukkaa ruokavaliota tai jättämään jotain täysin pois, kysymys on enemmän painotuksista.



Nyt ei sitten muuta kuin innostumaan kauden kasviksista! Meillä valmistetaan tällä viikolla ainakin superhyvää myskikurpitsakeittoa, jota veljeni vaimo laittoi uudenvuoden aikoihin. Onneksi on myös appelsiinin satokausi, tykkään niistä niin paljon. Yksitoista vuotta sitten esikoista odottaessa söin valtavasti appelsiineja juuri tähän aikaan vuodesta.

Aiheesta löytyy paljonkin luettavaa googlaamalla, mm. Satokausikalenterin blogissa on muutamia reseptivinkkejä: http://blogi.satokausikalenteri.fi/.

Kommentit

Kuukauden luetuimmat

Crossfit osaksi harjoittelua

Tämän vuoden marraskuu on ollut treenien puolesta varsin erilainen kuin kaksi edellistä. Pari vuotta sitten osallistuin ensimmäistä kertaa marrasputkeen ja juoksin joka päivä vähintään 25 minuuttia. Vuosi sitten olin samassa haasteessa ja asetin vielä kilometritavoitteeksi 300 km. Hienoja kuukausia molemmat! Nautin päivittäisestä juoksemisesta todella paljon. Tänä vuonna olin marraskuun alussa vielä hieman ylimenokauden fiiliksissä, jos nyt sellaisesta voi kuntoilijan kohdalla edes puhua. Vuoden toisen maratonin olin juossut lokakuun puolivälissä, joten marraskuun alussa ei ollut vielä valtavaa juoksunälkää ehtinyt kertyä, vaikka palautuminen tällä kertaa ihmeen nopeasti tapahtuikin.


Smartumin tilillä poltteli lokakuun puolella vielä lähes täydet liikuntasaldot, kun huomasin crossfit-salin aloittavan On ramp -kurssin sopivasti seuraavassa kuunvaihteessa. Kahtena kesänä olin ollut katsomassa ja tuomaroimassakin crossfit-kisoja täällä Mikkelissä, ja ajatus oli niistä energisistä ja inno…

Erilainen marraskuu

Marrasputketon marraskuu on näköjään mahdollista sekin. Tänä vuonna kilometrien keräily sai väistyä uuden harrastuksen tieltä, kun aloitin crossfitin vakaana aikomuksenani liittää se pysyvästi harjoitusviikkooni. Olen aina ollut lihaskuntoharjoittelussa laiska, eikä kotijumppa tai kuntosaliharjoittelu ole ollut millään tavalla herkkua, vaikka lihaskunnon merkityksen hyvin ymmärränkin. Ajatus siitä, että hyvä lihaskunto tukee juoksua, onkin ollut ainoa motivaattori tehdä voimaharjoittelua edes jokseenkin säännöllisesti. Olen usein sanonut, että en tykkää liikunnasta, tykkään vain juoksemisesta. Sen vuoksi crossfitin "löytäminen" tuntuu erityisen hyvältä: on olemassa minulle mieluinen tapa vahvistaa kehoa monipuolisesti.


Juoksukilometrejä kertyi marraskuussa 185. Kaksi pitkää lenkkiä tein kävellen, lisäksi yhden pitkän lenkin kävelyn ja juoksun yhdistelmäharjoituksena. Harjoittelu on ollut peruskestävyyttä, yksi kuuden kilometrin kovempi pyrähdys joukossa. Juokseminen on tuntu…

Adidas Ultra Boost, 1000 km yhteistä taivalta takana

Kirjoitin viime kesänä hämmentyneen tekstin testattuani Adidas Ultra Boosteja, jotka hankin sillä ajatuksella, että ne voisivat korvata Asicsin Nimbukset peruskenkänä. Ultra Boostit olivat melko erilaiset Nimbuksiin verrattuna, lisäksi epäilin päällysmateriaalin kestävyyttä ja sitä, että harvan neuloksen vuoksi kengät olisivat talvella kylmät.

Ekan testilenkin jälkeiset tunnelmat tuolla.

Kengillä on nyt juostu vajaa 1000 kilometriä, mikä on aika monessa paikassa annettu ohje juoksukenkien käyttöiälle. Itse olen aina juossut kengillä pitempään, kestävyys on ollut yksi tärkeä kriteeri vakiokengässä. Jos kengät ovat pintapuolisesti kunnossa, eivätkä jalat kipeydy niillä juostessa, niin silloin annan mennä vaan. No, Ultra Boostit näyttäisivät olevan tässä suhteessa minulle sopivat. Kuten vastaavan ikäisissä Nimbuksissakin, ulkopohjassa näkyy kulumista ja päällisestä alkaa puskea varvas läpi, mutta vielä on yhteistä matkaa jäljellä. Kengät tuntuvat edelleen hyvältä jalassa, mitään muotoutu…