Suomi 100 juhlalenkki

100-vuotiaan Suomen kunniaksi Mikkelin Kilpa-Veikot järjesti juhlajuoksun Urheilupuistossa. Ylätasanteen reitti on pituudeltaan reilu 600 m, ja sitä juostiin tänään 100 minuuttia. 33 juoksijaa lähti juhlalenkille yhdentoista aikoihin. Suurin osa näytti tekevän kevyttä pitkää lenkkiä toistensa kanssa kuulumisia jutellen, joku otti juoksun kovempana harjoituksena.


Minä lähdin tekemään pk2-lenkkiä. Ajattelin, että voisin juosta puoli tuntia lopusta vauhtikestävyyttä, mutta päädyin tekemään koko lenkin samalla vauhdilla aerobisen kynnyksen tuntumassa. 

Jokainen juostu minuutti kuvasi yhtä vuotta itsenäisessä Suomessa. Itsenäisyytemme varhaiset ajat olivat vaikeita, Suomessahan oli silloin sisällissota. Eipä juostessakaan osunut paras kulku alkumatkalla, tuuli tuntui kylmältä ja jalat olivat vasta lämpeämässä. Muutenkin lenkin alkupuolella juoksu tuntui käynnistelyltä. Vasta talvi- ja jatkosodan jälkeen, kun matkaa oli reilu tunti jäljellä, alkoi kulkea paremmin.



Juttelin matkalla muutaman kierroksen verran kovakuntoisen M65-sarjalaisen kanssa. Mies oli viime aikoina joutunut siirtymän kevyempään harjoitteluun terveydellisistä syistä. Lääkärin ohjeiden mukaisesti hänen tulisi kuitenkin jatkaa säännöllistä, kevyttä harjoittelua. Tuomittu juoksemaan elämänsä loppuun saakka kuulosti meistä molemmista hyvältä. Kyselin mielenkiinnosta hänen aiempia mielimatkojaan, ja pitkiä matkojahan ne olivat. Ennätysajat olivat sellaisia, joita en itse voisi ikinä saavuttaa. Silti tunsin hengenheimolaisuutta konkarin kanssa, kun keskustelimme tavoitteiden saavuttamisesta ja niistä tavoitteista, jotka jäivät saavuttamatta. 

Urskin aidan raosta pystyi näkemään vilauksen seppeleenlaskusta Ristimäen puiston sisällissodassa kaatuneiden muistomerkillä. Muutama helikopteri ja hävittäjä lensi yli juoksun aikana, ehkä matkalla Kuopion paraatiin. Kolme juhlakunnossa olevaa miestä poistui viereisestä kuppilasta ja kaikesta päätellen lähti jatkamaan juhlintaa muualle. Me vietimme itsenäisyyspäivää Urskissa juosten, ja samalla olimme osa eri tavoin juhlivien suomalaisten kokonaisuutta. 


Itsenäisyyden 100 minuuttia alkoi tuntua 2000-luvulle tultaessa. Marrasputkesta palautuminen on luullakseni sujunut hyvin, taisi olla ennemminkin kiireinen itsenäisyyspäivän aatto, joka hieman verotti jaksamista. Milleniumin saavuttaminen antoi kuitenkin uutta intoa. Juoksin peruskestävyysalueella, joten tiukkaa puristusta ei tarvittu. Onneksi ei ollut kisapäivä. 

Itsenäisyyspäivän 100 minuutin juhlalenkki oli tänään 16,9 km mittainen. Keskivauhti 5'55 min/km. Juoksun jälkeen kajautettiin vielä porukalla Maamme-laulu.

Hyvää itsenäisyyspäivää!

Kommentit

Kuukauden luetuimmat