Siirry pääsisältöön

Suomi 100 juhlalenkki

100-vuotiaan Suomen kunniaksi Mikkelin Kilpa-Veikot järjesti juhlajuoksun Urheilupuistossa. Ylätasanteen reitti on pituudeltaan reilu 600 m, ja sitä juostiin tänään 100 minuuttia. 33 juoksijaa lähti juhlalenkille yhdentoista aikoihin. Suurin osa näytti tekevän kevyttä pitkää lenkkiä toistensa kanssa kuulumisia jutellen, joku otti juoksun kovempana harjoituksena.


Minä lähdin tekemään pk2-lenkkiä. Ajattelin, että voisin juosta puoli tuntia lopusta vauhtikestävyyttä, mutta päädyin tekemään koko lenkin samalla vauhdilla aerobisen kynnyksen tuntumassa. 

Jokainen juostu minuutti kuvasi yhtä vuotta itsenäisessä Suomessa. Itsenäisyytemme varhaiset ajat olivat vaikeita, Suomessahan oli silloin sisällissota. Eipä juostessakaan osunut paras kulku alkumatkalla, tuuli tuntui kylmältä ja jalat olivat vasta lämpeämässä. Muutenkin lenkin alkupuolella juoksu tuntui käynnistelyltä. Vasta talvi- ja jatkosodan jälkeen, kun matkaa oli reilu tunti jäljellä, alkoi kulkea paremmin.



Juttelin matkalla muutaman kierroksen verran kovakuntoisen M65-sarjalaisen kanssa. Mies oli viime aikoina joutunut siirtymän kevyempään harjoitteluun terveydellisistä syistä. Lääkärin ohjeiden mukaisesti hänen tulisi kuitenkin jatkaa säännöllistä, kevyttä harjoittelua. Tuomittu juoksemaan elämänsä loppuun saakka kuulosti meistä molemmista hyvältä. Kyselin mielenkiinnosta hänen aiempia mielimatkojaan, ja pitkiä matkojahan ne olivat. Ennätysajat olivat sellaisia, joita en itse voisi ikinä saavuttaa. Silti tunsin hengenheimolaisuutta konkarin kanssa, kun keskustelimme tavoitteiden saavuttamisesta ja niistä tavoitteista, jotka jäivät saavuttamatta. 

Urskin aidan raosta pystyi näkemään vilauksen seppeleenlaskusta Ristimäen puiston sisällissodassa kaatuneiden muistomerkillä. Muutama helikopteri ja hävittäjä lensi yli juoksun aikana, ehkä matkalla Kuopion paraatiin. Kolme juhlakunnossa olevaa miestä poistui viereisestä kuppilasta ja kaikesta päätellen lähti jatkamaan juhlintaa muualle. Me vietimme itsenäisyyspäivää Urskissa juosten, ja samalla olimme osa eri tavoin juhlivien suomalaisten kokonaisuutta. 


Itsenäisyyden 100 minuuttia alkoi tuntua 2000-luvulle tultaessa. Marrasputkesta palautuminen on luullakseni sujunut hyvin, taisi olla ennemminkin kiireinen itsenäisyyspäivän aatto, joka hieman verotti jaksamista. Milleniumin saavuttaminen antoi kuitenkin uutta intoa. Juoksin peruskestävyysalueella, joten tiukkaa puristusta ei tarvittu. Onneksi ei ollut kisapäivä. 

Itsenäisyyspäivän 100 minuutin juhlalenkki oli tänään 16,9 km mittainen. Keskivauhti 5'55 min/km. Juoksun jälkeen kajautettiin vielä porukalla Maamme-laulu.

Hyvää itsenäisyyspäivää!

Kommentit

Kuukauden luetuimmat

Maksimivetoja aamuharjoituksena

Vuosia sitten ajattelin, että aamulla juokseminen ei sovi minulle. Ennen aamupalaa ei jaksa ja aamupalan jälkeen ei pysty. Koirat ovat muuttaneet tämän käsityksen pysyvästi: ennen aamupalaa jaksaa kyllä ja aamupalan jälkeenkin pystyy. Minun aamulenkkini koirien kanssa ovat kuitenkin aina kevyitä, pappakoira ei enää vauhdista innostu. Olen muutenkin ollut sitä mieltä, että aamulla ei kyllä irtoa kuin kevyttä hölkkää. Päätin kuitenkin kokeilla kovempaa aamutreeniä nyt, kun kovien pakkasten vuoksi koirien ulkoilut ovat aivan minimissä, ja kun kuitenkin itse herään melko aikaisin joka tapauksessa.

Join herättyäni vain pikkuisen smoothieta ja lähdin hallille. Puoli seitsemän aikaan olin jo lämmittelemässä tyhjällä radalla. Olo oli ihan hyvä, yllättävän virkeä. Verkkailin viisitoista minuuttia, melko vähän siis. Nostin lämmittelyn loppupuolella pari kertaa sykkeen vauhtikestävyysalueelle. Kello kävi, eikä työpäivän aamuna tehnyt mieli venyttää harjoitusta, joten lyhyt, mutta tehokas lämmitt…

Viikot 3 & 4

Maratonharjoittelussani on kahden kovan ja yhden kevyen viikon rytmitys. Tämä on aikaisemminkin sopinut minulle hyvin.Nyt koville ja kevyille viikoille tehdään eroa vielä korostetummin, jotta kevyt viikko olisi varmasti palauttava, jolloin kovilla viikoilla olisi mahdollista treenata kovempaa. Viikko 3 oli kevyt viikko, jossa juoksukilometrejä 37,7. Kovalla viikolla 4 juoksua 70,14 km. Crossfit-treenejä molemmilla viikoilla kaksi.



Viikko 3 Tällä viikolla passailin harjoittelussa lauantain talvijuoksusarjan vuoksi. Samasta syystä pitkä lenkki jäi väliin kokonaan.

Maanantaina lepopäivä. Edellisen päivän väsymyksen vuoksi huolellista syömistä ja paljon sohva-aikaa.

Tiistaina maksimitreeni hallissa. Sain kellottajaksi Annan, joka teki minua ennen saman harjoituksen. Lämmittelyjen jälkeen 2 x 1000 m ja 2 x 500 m. Hallissa kello ei näytä vauhtia tarkasti, joten tavoitevauhti piti arvioida tuntuman perusteella. Kierrosten tavoiteajat oli laskettu etukäteen, joten jokaisella kierroksella oli myö…

Kevyesti flunssan jälkeen

Helmikuun teemana on ollut makoilu & lepäily. Flunssa ja siitä toipuminen täyttää tänään kaksi viikkoa. Tammikuun viimeisenä tiistaina valmistauduin viikonlopun talvijuoksusarjaan juoksemalla lyhyemmän vauhtikestävyyslenkin. Kurkku oli hieman kipeä, mutta tavallista puolta lyhyemmälle lenkille uskalsin lähteä kokeilemaan, kun hyvin harvoin flunssaa sairastan, vaikka se kurkkukipuna joskus käväiseekin. Jo lenkin aikana kuitenkin huomasin, että olo on voimattomampi kuin yleensä. Neljän kilometrin vauhtikestävyysosuus meni jotenkuten, pitemmän harjoituksen olisin jättänyt kesken. Seuraavana päivänä olinkin jo väsynyt ja kipeä.

Talvijuoksusarjaan osallistumisen peruuntuminen ei juuri harmittanut. Edellisestä osakilpailusta oli vain kaksi viikkoa, kun tähän keskitalveen oli jostain syystä mahdutettu kahteen viikkoon kaksi kisaa. Ikävämpi juttu oli se, että harjoittelu täytyi tietysti katkaista kokonaan, ja viime viikon lauantaille sovittu tasotesti täytyi myös jättää väliin. Toistasata…