Viikko 45

Marrasputken ensimmäinen täysi viikko. Juoksemisen flow ei ole ollut niin täydellinen kuin viime vuonna. Työpäivät eivät ole olleet pitkiä, mutta työasiat ovat olleet vahvasti ajatuksissa koko viikon: aloitin maanantaina uudessa työpaikassa. Marrasputki on sopinut päiväohjelmaan mainiosti, mutta 300 km kuukausitavoite on ollut haaste. Olen yrittänyt pitää keskiarvon lähellä kymmentä kilometriä, jolloin en joutuisi loppukuusta tekemään raskaita juoksupäiviä, kun oletettavasti putki painaa silloin jo muutenkin. Juoksemaan lähteminen ei ole ollut helppoa, erityisesti kilometritavoite mielessä. Loppuviikosta sain kuitenkin normalisoitua ajatukset: juokseminen on lepoa aivoille ja juuri sitä ne nyt tarvitsevat. Uusi työ kuormittaa tietysti, ja uudet haasteet ja uusi työyhteisö innostavat valtavasti. Juostessa voin laskea kierroksia ja saada stressiä hallintaan. Marrasputkessa juoksen pääasiassa kevyesti, jolloin kilometrien kerääminen ei ole fyysisesti raskasta. Hankalalta on tuntunut irrottautua uusista työtehtävistä, jotka haluaisin nopeasti ottaa haltuun, mutta se vain pitää tehdä. Juokseminen pitää työtehonkin hyvänä ja toisaalta estää täydellisen työhön uppoamisen.

Juoksua tällä viikolla 75,5 km.


Maanantaina tein Zaden kanssa kaksiosaisen harjoituksen. Lenkin alkupuoli kevyesti pk1-alueella ja loppu hieman reippaammin pk2-rasituksella. Kevyt aloitus venähti suunniteltua pitemmäksi, kun puhuin puhelimessa samalla.
   PK1 3,27 km, 0:24'24, 7'28 min/km, keskisyke 113
   PK2 4,82 km, 0:28'13, 5'51 min/km, keskisyke 138

Tiistai oli puhtaasti kilometrikeräilypäivä. Aamulla ja illalla kevyet puolituntiset, aamulla kahden ja illalla yhden koiran kanssa.
   Aamu: PK1 3,7 km, 0:27'44, 7'29 min/km
   Ilta: PK1 4,44 km, 0:31'44, 7'19 min/km

Keskiviikko oli myös hyvin kevyen juoksun päivä. Lenkitin koirat vuorotellen, yhteensä kymppikilsan verran. Sykkeen mittauksessa oli ongelmia, mutta matalalla mentiin.
   PK1 10,39 km, 1:17'13, 7'26 min/km

Loppuviikkoa kohti meno parani henkisellä puolella. Palautin mieleeni sen, miten etuoikeutettu olen, kun voin juosta. Lenkit muuttuivat taas päivän kiintopisteeksi ja kilometrien paino katosi. Vitonen, kymppi tai viisitoista, ihan yhdentekevää, kaikki tuntuu samalta. Viime vuoden marrasputkessa jossain vaiheessa tuntui siltä, että palaudun paremmin kuin vähemmän juostessa, ja sama tunne on nytkin.


Torstain lenkeissä näkyy perheenäidin mestarillinen ajankäytön suunnittelu, ai että tällainen palkitsee. Ensimmäisen, kevyen pyrähdyksen kävin koirien kanssa, molemmat kun tarvitsivat iltapäiväulkoilun. Lenkin jälkeen lisäsin hieman vaatetta ja kävin ruokakaupassa vanhemman pojan kanssa, sitten saattelin hänet jääpallokentälle ja lähdin siitä tekemään toista lenkkiä. Juoksin reippaamman peruskestävyyslenkin ja ehdin nähdä vielä hieman pelejäkin kentän laidalla. Juoksu kulki hyvin, olisi ollut mukava jatkaa pitempäänkin.
   PK1 3,41 km, 0:26'44, 7'50 min/km
   PK2 10,05 km, 0:58'38, 5'50 min/km, keskisyke 136

Perjantai-iltana kävin yksin kevyellä iltahölkällä, kun koirat olivat ulkoilleet metsässä. Kurkku tuntui hieman kipeältä ja oli vähän epämääräinen olo, joten menin varovasti.
   PK1 4,16 km, 0:30'02, 7'13 min/km

Lauantaina juoksin talvijuoksusarjan ensimmäisessä osakilpailussa. Siitä oma tekstinsä tuolla.
   MK 5,99 km, 0:28'32, 4'45 min/km, keskisyke 165 + verkat 8,46 km

Sunnuntain pitkän lenkin juoksin hyvin kevyenä. Alkuun puolitoista kilometriä kävelyä Ollin kanssa, joka olisi halunnut kääntyä kotiin jo sadan metrin jälkeen sateen ja sohjoisten teiden takia. Kävelyllä sain erityisen kevyen startin lenkkiin. Juoksuosuudella ensin mukana Zade, joka myös sai tarpeekseen sohjosta ja vihjaili kotiinpaluusta sen verran vetoavasti, että vein sen suunniteltua aiemmin, noin kuuden kilometrin jälkeen kotiin lämmittelemään. Loppumatkan kuuntelin musiikkia ja hipsuttelin kevyesti menemään. Suunnitelman mukainen ekstrakevyt parituntinen.
   Jumppa 20 min
   PK1 16,83, 2:03'47, 7'21 min/km, keskisyke 106 (+alkuun kävely 1,5 km)



Kommentit

  1. Mielenkiintoista lukea fiiliksiä! Ja todellakin, muutokset ottaa aina oman osansa. Mutta siis uusi työ - tsemppiä uusiin haasteisiin :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Satu! :) On ollut tosi kiva marraskuu, ja putki on lopulta asettunut kuvioihin mainiosti.

      Poista

Lähetä kommentti

Kuukauden luetuimmat