Siirry pääsisältöön

Inov-8 Mudclaw 265

Yhdelle sopivat juoksukengät eivät sovi toiselle. Kenkäasiat ovat aika yksilöllisiä, vääränlaisista tossuista olen itsekin saanut rasitusmurtuman yli kymmenen vuotta sitten. Silti iloisesti yllätyin mieheni rohkeudesta ostaa minulle polkujuoksukengät lahjaksi ja lähdin kiinnostuneena niitä kokeilemaan. Nämä ovat ensimmäiset polkujuoksukengät, joilla olen juossut, joten vertailu käy muihin juoksukenkiini, joista lähimpänä polkujuoksukenkiä ovat suunnistuskengät.

Inov-8 Mudclaw 265 on neutraali polkujuoksukenkä, joka esittelyn mukaan on sopiva kisakenkä nimensäkin mukaan erityisesti mutaiseen maapohjaan. Ulkopohjassa on voimakas kuviointi (nappulat 8 mm) ja päällyskangas on vahva. Kärjissä ja kantapäässä on vahvikkeet, mitkä suojaavat kiviltä ja teräviltä oksilta.


Viime kesänä hankkimani suunnistuskengät vaativat silloin jonkin verran sisäänajoa. Yritin saada niille kilometrejä ennen Jukolaa ja parhaiten ne tuntuivat muotoutuvan jalkaan märkänä. Polkujuoksukenkien ensituntuma jalassa oli samantyyppinen kuin suunnistuskengissä, tosin ne tuntuivat pehmeämmiltä jalassa. Inovit olivat suunnistuskenkiä valmiimmat jalkaan saman tien. Tein kengillä lenkin useampana päivänä peräkkäin, lisäksi pidin niitä heti toisena päivänä jalassa 10 tuntia putkeen metsäreissulla. Hiertymiä eikä muitakaan ongelmia ei ollut.

Peruslenkkareihin verrattuna polkujuoksukengät ovat tietysti kovat asfaltilla. Lyhyet siirtymät ovat ok, mutta pitkään näillä ei voi kovalla alustalla juosta. Poluilla meno maistuu erinomaisesti, tosin minulla testituntumaa ja mielikuvaa kengistä parantaa se, että edelliset polkulenkit on tehty tavallisilla katulenkkareilla. Pito on hyvä, mutta ei toki nastojen veroinen: märillä juurakoilla menee liukasteluksi. Suunnistuskenkiin verrattuna nämä ovat jämäkämmät ja siten juuri tiesiirtymiä ajatellen niitä monipuolisemmat. Toisaalta umpimetsässä juostessa kenkä on tarpeettoman vahva ja silloin sirompi ja aavistuksen sukkamaisempi suunnistuskenkä on mukavampi.


Jämäkästä ulkonäöstään huolimatta kengät painavat vain n. 265 g mallin nimen mukaisesti. Vertailuna mainiten vaimennetut katujyräni, Adiaksen Ultra Boostit painavat 300 g. Vähäisempi vaimennus tekee inoveista kevyemmät, eivätkä rouhea ulkopohja ja muut katukenkää vahvemmat materiaalit kuitenkaan tee painoa tuon enempää.

Pitkän juoksulenkin testi vielä puuttuu, mutta tähänastisen kokemuksen perusteella uskaltaisin hyvin lähteä näillä useammaksi tunniksi juoksemaan. Lahjojen arvostelu ei kuulu hyviin tapoihin, mutta olkoon juoksukamat siitä poikkeus. Näihin kenkiin olen kyllä oikein tyytyväinen.



Kommentit

Kuukauden luetuimmat

Maksimivetoja aamuharjoituksena

Vuosia sitten ajattelin, että aamulla juokseminen ei sovi minulle. Ennen aamupalaa ei jaksa ja aamupalan jälkeen ei pysty. Koirat ovat muuttaneet tämän käsityksen pysyvästi: ennen aamupalaa jaksaa kyllä ja aamupalan jälkeenkin pystyy. Minun aamulenkkini koirien kanssa ovat kuitenkin aina kevyitä, pappakoira ei enää vauhdista innostu. Olen muutenkin ollut sitä mieltä, että aamulla ei kyllä irtoa kuin kevyttä hölkkää. Päätin kuitenkin kokeilla kovempaa aamutreeniä nyt, kun kovien pakkasten vuoksi koirien ulkoilut ovat aivan minimissä, ja kun kuitenkin itse herään melko aikaisin joka tapauksessa.

Join herättyäni vain pikkuisen smoothieta ja lähdin hallille. Puoli seitsemän aikaan olin jo lämmittelemässä tyhjällä radalla. Olo oli ihan hyvä, yllättävän virkeä. Verkkailin viisitoista minuuttia, melko vähän siis. Nostin lämmittelyn loppupuolella pari kertaa sykkeen vauhtikestävyysalueelle. Kello kävi, eikä työpäivän aamuna tehnyt mieli venyttää harjoitusta, joten lyhyt, mutta tehokas lämmitt…

Viikot 3 & 4

Maratonharjoittelussani on kahden kovan ja yhden kevyen viikon rytmitys. Tämä on aikaisemminkin sopinut minulle hyvin.Nyt koville ja kevyille viikoille tehdään eroa vielä korostetummin, jotta kevyt viikko olisi varmasti palauttava, jolloin kovilla viikoilla olisi mahdollista treenata kovempaa. Viikko 3 oli kevyt viikko, jossa juoksukilometrejä 37,7. Kovalla viikolla 4 juoksua 70,14 km. Crossfit-treenejä molemmilla viikoilla kaksi.



Viikko 3 Tällä viikolla passailin harjoittelussa lauantain talvijuoksusarjan vuoksi. Samasta syystä pitkä lenkki jäi väliin kokonaan.

Maanantaina lepopäivä. Edellisen päivän väsymyksen vuoksi huolellista syömistä ja paljon sohva-aikaa.

Tiistaina maksimitreeni hallissa. Sain kellottajaksi Annan, joka teki minua ennen saman harjoituksen. Lämmittelyjen jälkeen 2 x 1000 m ja 2 x 500 m. Hallissa kello ei näytä vauhtia tarkasti, joten tavoitevauhti piti arvioida tuntuman perusteella. Kierrosten tavoiteajat oli laskettu etukäteen, joten jokaisella kierroksella oli myö…

Kevyesti flunssan jälkeen

Helmikuun teemana on ollut makoilu & lepäily. Flunssa ja siitä toipuminen täyttää tänään kaksi viikkoa. Tammikuun viimeisenä tiistaina valmistauduin viikonlopun talvijuoksusarjaan juoksemalla lyhyemmän vauhtikestävyyslenkin. Kurkku oli hieman kipeä, mutta tavallista puolta lyhyemmälle lenkille uskalsin lähteä kokeilemaan, kun hyvin harvoin flunssaa sairastan, vaikka se kurkkukipuna joskus käväiseekin. Jo lenkin aikana kuitenkin huomasin, että olo on voimattomampi kuin yleensä. Neljän kilometrin vauhtikestävyysosuus meni jotenkuten, pitemmän harjoituksen olisin jättänyt kesken. Seuraavana päivänä olinkin jo väsynyt ja kipeä.

Talvijuoksusarjaan osallistumisen peruuntuminen ei juuri harmittanut. Edellisestä osakilpailusta oli vain kaksi viikkoa, kun tähän keskitalveen oli jostain syystä mahdutettu kahteen viikkoon kaksi kisaa. Ikävämpi juttu oli se, että harjoittelu täytyi tietysti katkaista kokonaan, ja viime viikon lauantaille sovittu tasotesti täytyi myös jättää väliin. Toistasata…