Koiranomistaja voi hyvin

Koirat ovat loistavia rikoskumppaneita. Erityisesti liikunnalliset ja aktiiviset koirat. Ei ole aamua, jolloin niitä ei pitäisi viedä ulos, eikä iltaa, jolloin ne eivät odottaisi lenkkiä. Aika monta asiaa voi jättää tehtäväksi myöhemmin, mutta koiranulkoilutusta ei. Mitä kiireisempi jakso on töissä, sitä enemmän kiittelen koiraystäviäni, jotka pitävät huolen siitä, että käyn ulkoilemassa ennen työpäivää ja sen jälkeen. Se rikos on siis tässä tapauksessa se, että lähtee lenkille, vaikka olisi kaikenlaista muutakin kiireellistä tehtävää (töitä, kotitöitä, yhdistystehtäviä).

Meille tuli ensimmäinen dalmatiankoira noin kuusi vuotta sitten. Harrastin juoksua ja halusin itselleni kestävän lenkkikaverin, jonka myötä juoksuun tulisi säännöllisyyttä. Olen nyt myöhemmin ihan hurahtanut juoksuun - ja dalluihin. En voi kuvitella lopettavani juoksemista koskaan, jos pysyn terveenä, enkä kyllä voi ajatella kotia ilman koiraa.  


Dalmatiankoirat ovat ravaajatyyppejä, jotka pystyvät etenemään tasaista ja kohtuullisen rasittavaa vauhtia pitkään. Nehän ovat siis kuin maratoonareita. Sanotaan, että dallut voivat lukkiutua raviin, jolloin ne löytävät sellaisen vauhdin, jolla eteneminen on vaivatonta ja taloudellista. Meidän kaikki koirat ovat olleet parhaimmillaan pyörän vierellä juostessa, siis aika reippaassa vauhdissa. Silloin raviin tulee pitkä askel ja kunnolla ilmaa, eivätkä koirat silloin halua pysähtyä, vaan selvästi ne nauttivat matkanteosta, ilmeisesti siis lukkiutuvat raviin. Luulen, että vaunukoiriksi jalostetut dalmatialaiset nauttivat pitkien lenkkien tasaisesta rasituksesta samalla tavalla kuin me juoksijat. 

Rasittavan liikunnan lisäksi koirille kelpaa tietysti mikä tahansa ulkoilu. Kevyessä vauhdissa tai kävelyllä koirat ehtivät haistella, mikä on lajille hyvin tyypillistä ja rentouttavaa toimintaa. Minua taas rentouttaa jo se, kun katselen koirien menoa. Hyvin todennäköisesti en lähtisi ilman koiria ulkoilemaan joka aamu, mutta nyt se on päivän tärkeimpiä rutiineja. Saan herätellä mieltä ja ruumista rauhassa, hengitellä raitista ilmaa ja mietiskellä omia juttuja samalla, kun kuljettelen koiria.


Koiranomistajana saan siis päivittäin syyn lähteä ulkoilemaan useamman kerran. Jos haluan juosta, se onnistuu, kun koirat laittavat järjestämään aikaa edes lyhyelle pyrähdykselle. Jos en halua juosta, lähden siitä huolimatta ulos käyttämään koirat ja palaan sieltä virkistyneenä. On hauska ajatella, että koirat hoitavat osan tehtävien priorisoinnista puolestani. Ne tarvitsevat ulkoilunsa (ja niin tarvitsen minäkin), joten ulos lähdetään. Juokseminen on minulle tosi tärkeää ja huolehdin kyllä itseni lenkille päivittäin, mutta koirien vuoksi otan "tauon kaikesta" vieläkin röyhkeämmin ja useammin.


Olin abikeväänä Itävallassa töissä, ja siellä oli tapana ottaa koirat mukaan toimistolle. Lounastauolla toimiston sihteerin pöydän alla pötköttelevä mäyräkoira pääsi päiväkävelylle ja päällikön saksanseisoja korttelikierrokselle. Veikkaan, että koiranulkoiluttajien työvire oli iltapäivällä aika hyvä pienen kävelytauon jälkeen. Minullakin on ollut muutaman kerran dallu työpöydän alla, jos on ollut vaikka eläinlääkärillä käyntiä kesken työpäivän. Tuskinpa nukkuvan koiran vieressä olin sen virkeämpi kuin muulloinkaan, mutta ainakin jalat pysyivät lämpiminä, kun niitä lämmitti pilkullinen peitto.

Tätä tekstiä viimeistellessä koirat vieressäni venyttelevät merkiksi siitä, että olisi aika jo mennä. Mennäänpä siis!

Kommentit

  1. Niin totta. Koiran kanssa lähtee lenkille, silloinkin kuin ei olisi aikaa tai ei jaksaisi. Minulle koira sopii sopivan hitaana lenkkikaverina. Kävellen tai juosten koiran vauhti on juuri sopivaa ja koira huolehtii raikkaan ulkoilman saannista ja kevyestä liikunnasta. Koira on myös ihanaa seuraa, koska minun ei välttämättä puhua hänelle sanaakaan, mutta tuntuu silti että koira ymmärtää minua jo puolesta kaseesta ja on mun puolellani. Ihana olla koiran emäntä. =)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minäkin tykkään siitä, että on seuraa, vaikka ei juuri jutellakaan. :D Samoin täällä koirat ovat juuri kevyiden lenkkien seuralaisia. Olen kyllä miettinyt, että kokeilen kesällä ottaa vauhtiakan vk-lenkille mukaan. Nyt en vielä viitsi, kun olen tulevan maratonin takia niin tosissani vauhtien kanssa. :)

      Poista

Lähetä kommentti

Kuukauden luetuimmat