Siirry pääsisältöön

Viikko 1

Tällä viikolla juoksin pakkasten vuoksi enimmäkseen yksin, dallut kaivautuivat sisälläkin vilttien alle. Hyvä perusviikko, jossa juoksua 61 km.


Maanantaina kehittävää peruskestävyyttä. Koirat pääsivät metsälenkille, joten yksin menin. Meno ei ollut aivan parasta, vauhtiin nähden syke oli melko korkea.
   PK2 11,79 km, 1:11:48 km, 6:05 min/km, keskisyke 141

Tiistaina lepopäivä.

Keskiviikkona oli jo rapsakka -19 asteen pakkanen. Koirat luikkivat nopeasti sisälle lyhyen aamu-ulkoilun jälkeen. Käytin lyhentyneestä ulkoilusta jääneen ajan pieneen lihaskuntoharjoitukseen. Illemmalla vauhtikestävyyslenkki. Lämmittelyä en merkannut kelloon, mutta kylmyyden vuoksi se oli vain 5-10 minuuttia, eikä se kevyemmällä vk:lla niin haitannutkaan. Aivan mahtava kulku, lennokas askel ja levännyt olo. Lopussa lyhyt verryttely.
   Aamu: jumppa 15 min
   Ilta: VK1 8,47 km  + loppuverkka yht. 9 km, 0:49:52, 5:33 min/km, keskisyke 151

Torstaina oli palauttavan lenkin päivä. -20 astetta, ei lenkkiseuraa tarjolla. Juoksin kevyesti, ja tulipa useampi muukin juoksija vastaan.
   PK1 6,9 km, 0:44:12, 6:24 min/km


Perjantaina, loppiaisena, teimme työkavereiden kanssa rästitöitä, tosin jokainen omalla sohvallaan. Kesken semi-työpäivän kävin kuitenkin mattolenkillä. Pakkasta oli -25, enkä tuollaisissa lukemissa voi juosta kovempia lenkkejä. Oli karmeampaa kuin kuvittelin. Laitoin maton kaltevuuden 2 prosenttiin, kaltevuudellahan kompensoidaan ilmanvastuksen puuttumista. Syke oli korkeammalla kuin tavallisesti, ilmeisesti huoneenlämmössä juokseminen keskellä talvea oli järkytys elimistölle. Juoksin 5 km peruskestävyyttä, 3,5 km kovempaa vauhtikestävyyttä/maksimikestävyyttä ja lopussa 1,5 km verryttelyä. Rasitusta oli vaikea tulkita. Huolimatta siitä, että vauhtiosuuden loppupuolen juoksin maksimialueen sykkeillä, ei rasitus tuntunut siltä. Jälkikäteen arvioin, että rasitus oli VK2/MK, jaloissa tuntui siltä, että hommia on tehty.
   PK2 5 km + VK2/MK 3,5 km + PK1 1,5 km, 0:59:01

Lauantaina oli palauttelupäivä. Mies oli pelireissulla iltaan asti, joten minun lenkkihommille oli aikaa vasta illalla. Tein lyhyen pilkkulenkin, koirat olivatkin mielissään juoksemisesta useamman huilipäivän jälkeen. Lenkin päälle kipaisin punttikselle, tosin en laitepuolelle, vaan saliin. Tein hermottavia hyppyjä, loikkia, vähän kyykkyjä ja keskivartaloa vahvistavia liikkeitä. Hyvä treeni, josta jäi jalkoihin kevyen napakka tunne.
   PK1 6,17 km, 0:41:27, 6:43 min/km.
   Jumppa, hypyt + loikat 30 min


Sunnuntaina oli pitkän lenkin aika. Lähdin juoksemaan jo aamulla, jotta ehdittäisiin lastenkin kanssa hyvin ulkoilemaan. Lisäksi halusin saada vähän töitä tehtyä. Koirat lähtivät ensimmäiselle rundille mukaan, kuten lähes aina aamulla juostessa. Ei ollut paras juoksupäivä, mutta eipä huonokaan sitten, kun laskin vauhdin oikein alas. Puolivälissä vein koirat kotiin ja jatkoin loppumatkan yksin.
   PK1 17,16 km, 2:01:21, 7:04 min/km


Kommentit

  1. Onpa hieno juoksustartti uuteen vuoteen! :)

    VastaaPoista
  2. Noista viikkojuoksumääristä voin vasta haaveilla ;) Hienoa, että sulla on lähtenyt juoksuvuosi lennokkaasti käyntiin!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nyt tuntuu hyvältä juostan tämän verran, toivotaan, että meno jatkuu. Sullahan nousee kyllä määrät, kunhan on sen aika, eihän nämä ole sulle mitään. :)

      Poista

Lähetä kommentti

Kuukauden luetuimmat

Maksimivetoja aamuharjoituksena

Vuosia sitten ajattelin, että aamulla juokseminen ei sovi minulle. Ennen aamupalaa ei jaksa ja aamupalan jälkeen ei pysty. Koirat ovat muuttaneet tämän käsityksen pysyvästi: ennen aamupalaa jaksaa kyllä ja aamupalan jälkeenkin pystyy. Minun aamulenkkini koirien kanssa ovat kuitenkin aina kevyitä, pappakoira ei enää vauhdista innostu. Olen muutenkin ollut sitä mieltä, että aamulla ei kyllä irtoa kuin kevyttä hölkkää. Päätin kuitenkin kokeilla kovempaa aamutreeniä nyt, kun kovien pakkasten vuoksi koirien ulkoilut ovat aivan minimissä, ja kun kuitenkin itse herään melko aikaisin joka tapauksessa.

Join herättyäni vain pikkuisen smoothieta ja lähdin hallille. Puoli seitsemän aikaan olin jo lämmittelemässä tyhjällä radalla. Olo oli ihan hyvä, yllättävän virkeä. Verkkailin viisitoista minuuttia, melko vähän siis. Nostin lämmittelyn loppupuolella pari kertaa sykkeen vauhtikestävyysalueelle. Kello kävi, eikä työpäivän aamuna tehnyt mieli venyttää harjoitusta, joten lyhyt, mutta tehokas lämmitt…

Viikot 3 & 4

Maratonharjoittelussani on kahden kovan ja yhden kevyen viikon rytmitys. Tämä on aikaisemminkin sopinut minulle hyvin.Nyt koville ja kevyille viikoille tehdään eroa vielä korostetummin, jotta kevyt viikko olisi varmasti palauttava, jolloin kovilla viikoilla olisi mahdollista treenata kovempaa. Viikko 3 oli kevyt viikko, jossa juoksukilometrejä 37,7. Kovalla viikolla 4 juoksua 70,14 km. Crossfit-treenejä molemmilla viikoilla kaksi.



Viikko 3 Tällä viikolla passailin harjoittelussa lauantain talvijuoksusarjan vuoksi. Samasta syystä pitkä lenkki jäi väliin kokonaan.

Maanantaina lepopäivä. Edellisen päivän väsymyksen vuoksi huolellista syömistä ja paljon sohva-aikaa.

Tiistaina maksimitreeni hallissa. Sain kellottajaksi Annan, joka teki minua ennen saman harjoituksen. Lämmittelyjen jälkeen 2 x 1000 m ja 2 x 500 m. Hallissa kello ei näytä vauhtia tarkasti, joten tavoitevauhti piti arvioida tuntuman perusteella. Kierrosten tavoiteajat oli laskettu etukäteen, joten jokaisella kierroksella oli myö…

Kevyesti flunssan jälkeen

Helmikuun teemana on ollut makoilu & lepäily. Flunssa ja siitä toipuminen täyttää tänään kaksi viikkoa. Tammikuun viimeisenä tiistaina valmistauduin viikonlopun talvijuoksusarjaan juoksemalla lyhyemmän vauhtikestävyyslenkin. Kurkku oli hieman kipeä, mutta tavallista puolta lyhyemmälle lenkille uskalsin lähteä kokeilemaan, kun hyvin harvoin flunssaa sairastan, vaikka se kurkkukipuna joskus käväiseekin. Jo lenkin aikana kuitenkin huomasin, että olo on voimattomampi kuin yleensä. Neljän kilometrin vauhtikestävyysosuus meni jotenkuten, pitemmän harjoituksen olisin jättänyt kesken. Seuraavana päivänä olinkin jo väsynyt ja kipeä.

Talvijuoksusarjaan osallistumisen peruuntuminen ei juuri harmittanut. Edellisestä osakilpailusta oli vain kaksi viikkoa, kun tähän keskitalveen oli jostain syystä mahdutettu kahteen viikkoon kaksi kisaa. Ikävämpi juttu oli se, että harjoittelu täytyi tietysti katkaista kokonaan, ja viime viikon lauantaille sovittu tasotesti täytyi myös jättää väliin. Toistasata…