Muu elämä haittaa juoksua: viikko 50

Kiireet yllättivät juoksijan tällä viikolla. Pidin rennosti lepopäivää juoksusta maanantaina huolimatta loppuviikolle asti varsin täyteen ahdetusta kalenterista. Suunnittelemattomuus poiki lepopäivän myös torstaille, ja keskiviikollekin vain pikaisen pyrähdyksen iltamyöhällä. Univelkaisuudesta ja juoksemattomuudesta johtuen pinna oli kireällä. Jos mielialalääkettä ei ota, se ei vaikuta. Loppuviikko sujui aikatauluttamisen puolesta paremmin. Juoksua 55,79 km.

ma:
ti: PK2 11,73 km
ke: PK1 4,14 km
to:
pe: aamu: PK1 4,2 km, ilta: PK2 9,78 km
la: VK2/MK Talvijuoksusarja 6 km
su: PK1 17,11 km, jumppa 15 min


Tiistaina tein reippaamman pk-lenkin erinomaisen juoksukaverini eli ihanan Zaden kanssa. Tulen aina niin hyvälle tuulelle Zaden kanssa juoksemisesta. Dalmatiankoira on todella kaunis juostessaan, suosittelen tarkkailemaan tilaisuuden tullen! Lenkin pituus 11,73 km. Keskivauhti 5:56 min/km ja keskisyke 140, suurin piirtein aerobisella kynnyksellä siis.

Keskiviikkona oli pitkä, kuudesta kuuteen työpäivä johtuen Espoon reissusta. Ehdin aivan viime tingassa lasten joulujuhlaan, joka järjestettiin tänä vuonna ulkotapahtumana. Siistit työhousut jalassa palelin lopulta, en ehtinyt vaihtaa vaatteita. Juhlan jälkeen kävimme esikoisen kanssa unohtuneilla pikkujouluostoksilla seuraavaa päivää varten. Palelin edelleen, vasta pikaisella koiralenkillä myöhemmin sain veren kiertämään taas. Itselleni varsin myöhäinen iltalenkki (startti 21:45), mutta silti niin tärkeä rentoutumishetki kiireisen päivän päätteeksi. 4,14 km molempien koirien kanssa, 6:29 min/km eli ihan kevyesti.

Torstaina vein työpäivän jälkeen Zaden Vantaalle Liettuan näyttelyreissua varten. Olin kotona vasta kymmenen jälkeen illalla, jolloin koko muu joukkue oli jo unilla. Ei lenkkiä, vaan nopeasti nukkumaan.


Perjantaina olikin pitkästä aikaa vain yhden koiran aamulenkki. Olin niin nuutunut edellisten päivien autoiluista, että lähdin Ollin kanssa kävelyn sijaan kevyelle aamuhölkälle. 4,2 km, 6:16 min/km, noin 26 min. Juoksin ultra boosteilla, joten teimme Ollin kanssa sopimuksen, että hän ei ota pulttia matkan varrella mistään, jotta pysyn pystyssä. Sopimus piti. Työpäivän aikana ihmettelin sumuisen rentoa oloa ja pohdin, olisinko tulossa kipeäksi. Ampumahiihtokisoista intoillessa virkistyin kuitenkin niin, että en sen jälkeen muistanut sairastumispohdintoja ollenkaan. Iltalenkkinä reippaampi pk 9,8 km (5:41 min/km).

Lauantain talvijuoksusarjasta kirjoitin oman postauksen. Oli taas kiva käydä kisailemassa, onneksi lähdin tänä vuonna mukaan.

Sunnuntain pitkälle oli aikaa pojan kaverin synttärijuhlien verran. Sepä riittikin ihan mainiosti. 17,11 km meni leppoisasti Yle Puhetta kuunnellen. Vauhti oli aavistuksen kiihtyvä, keskivauhti 6:23 min/km ja keskisyke 127. Illemmalla lähdimme koko perheellä hiihtämään. 5 km lenkki sujui nuorimmaiseltakin niin hienosti, että voitiin pysyä yhdessä porukassa alusta loppuun. Viikon päätteeksi vartin verran keskivartalojumppaa.



Kommentit

  1. Perjantain lenkillä tuli vastaan dalmatialainen, joka pääsi omistajansa valvonnassa hetkeksi irti metsään. Miten voikin koira olla niin touhukkaan ja onnellisen näköinen!
    Hienot kilometrimäärät sinulla taas, kiireistä huolimatta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hahaa, voin kuvitella! :D Ne on tyypillisesti onnellisia hösöttäjiä. :)

      Poista
  2. Hyvältähän tuo treeniviikon kokonaisuus näytti kuitenkin :) Mukavaa jouluviikkoa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihan hyvä viikko, fiilikset meinasi painua tuossa keskellä viikkoa, mutta suunta onneksi muuttui. :) Ihanaa joulun odotusta sinullekin, Satu!

      Poista

Lähetä kommentti

Kuukauden luetuimmat