Siirry pääsisältöön

Muu elämä haittaa juoksua: viikko 50

Kiireet yllättivät juoksijan tällä viikolla. Pidin rennosti lepopäivää juoksusta maanantaina huolimatta loppuviikolle asti varsin täyteen ahdetusta kalenterista. Suunnittelemattomuus poiki lepopäivän myös torstaille, ja keskiviikollekin vain pikaisen pyrähdyksen iltamyöhällä. Univelkaisuudesta ja juoksemattomuudesta johtuen pinna oli kireällä. Jos mielialalääkettä ei ota, se ei vaikuta. Loppuviikko sujui aikatauluttamisen puolesta paremmin. Juoksua 55,79 km.

ma:
ti: PK2 11,73 km
ke: PK1 4,14 km
to:
pe: aamu: PK1 4,2 km, ilta: PK2 9,78 km
la: VK2/MK Talvijuoksusarja 6 km
su: PK1 17,11 km, jumppa 15 min


Tiistaina tein reippaamman pk-lenkin erinomaisen juoksukaverini eli ihanan Zaden kanssa. Tulen aina niin hyvälle tuulelle Zaden kanssa juoksemisesta. Dalmatiankoira on todella kaunis juostessaan, suosittelen tarkkailemaan tilaisuuden tullen! Lenkin pituus 11,73 km. Keskivauhti 5:56 min/km ja keskisyke 140, suurin piirtein aerobisella kynnyksellä siis.

Keskiviikkona oli pitkä, kuudesta kuuteen työpäivä johtuen Espoon reissusta. Ehdin aivan viime tingassa lasten joulujuhlaan, joka järjestettiin tänä vuonna ulkotapahtumana. Siistit työhousut jalassa palelin lopulta, en ehtinyt vaihtaa vaatteita. Juhlan jälkeen kävimme esikoisen kanssa unohtuneilla pikkujouluostoksilla seuraavaa päivää varten. Palelin edelleen, vasta pikaisella koiralenkillä myöhemmin sain veren kiertämään taas. Itselleni varsin myöhäinen iltalenkki (startti 21:45), mutta silti niin tärkeä rentoutumishetki kiireisen päivän päätteeksi. 4,14 km molempien koirien kanssa, 6:29 min/km eli ihan kevyesti.

Torstaina vein työpäivän jälkeen Zaden Vantaalle Liettuan näyttelyreissua varten. Olin kotona vasta kymmenen jälkeen illalla, jolloin koko muu joukkue oli jo unilla. Ei lenkkiä, vaan nopeasti nukkumaan.


Perjantaina olikin pitkästä aikaa vain yhden koiran aamulenkki. Olin niin nuutunut edellisten päivien autoiluista, että lähdin Ollin kanssa kävelyn sijaan kevyelle aamuhölkälle. 4,2 km, 6:16 min/km, noin 26 min. Juoksin ultra boosteilla, joten teimme Ollin kanssa sopimuksen, että hän ei ota pulttia matkan varrella mistään, jotta pysyn pystyssä. Sopimus piti. Työpäivän aikana ihmettelin sumuisen rentoa oloa ja pohdin, olisinko tulossa kipeäksi. Ampumahiihtokisoista intoillessa virkistyin kuitenkin niin, että en sen jälkeen muistanut sairastumispohdintoja ollenkaan. Iltalenkkinä reippaampi pk 9,8 km (5:41 min/km).

Lauantain talvijuoksusarjasta kirjoitin oman postauksen. Oli taas kiva käydä kisailemassa, onneksi lähdin tänä vuonna mukaan.

Sunnuntain pitkälle oli aikaa pojan kaverin synttärijuhlien verran. Sepä riittikin ihan mainiosti. 17,11 km meni leppoisasti Yle Puhetta kuunnellen. Vauhti oli aavistuksen kiihtyvä, keskivauhti 6:23 min/km ja keskisyke 127. Illemmalla lähdimme koko perheellä hiihtämään. 5 km lenkki sujui nuorimmaiseltakin niin hienosti, että voitiin pysyä yhdessä porukassa alusta loppuun. Viikon päätteeksi vartin verran keskivartalojumppaa.



Kommentit

  1. Perjantain lenkillä tuli vastaan dalmatialainen, joka pääsi omistajansa valvonnassa hetkeksi irti metsään. Miten voikin koira olla niin touhukkaan ja onnellisen näköinen!
    Hienot kilometrimäärät sinulla taas, kiireistä huolimatta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hahaa, voin kuvitella! :D Ne on tyypillisesti onnellisia hösöttäjiä. :)

      Poista
  2. Hyvältähän tuo treeniviikon kokonaisuus näytti kuitenkin :) Mukavaa jouluviikkoa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihan hyvä viikko, fiilikset meinasi painua tuossa keskellä viikkoa, mutta suunta onneksi muuttui. :) Ihanaa joulun odotusta sinullekin, Satu!

      Poista

Lähetä kommentti

Kuukauden luetuimmat

Maksimivetoja aamuharjoituksena

Vuosia sitten ajattelin, että aamulla juokseminen ei sovi minulle. Ennen aamupalaa ei jaksa ja aamupalan jälkeen ei pysty. Koirat ovat muuttaneet tämän käsityksen pysyvästi: ennen aamupalaa jaksaa kyllä ja aamupalan jälkeenkin pystyy. Minun aamulenkkini koirien kanssa ovat kuitenkin aina kevyitä, pappakoira ei enää vauhdista innostu. Olen muutenkin ollut sitä mieltä, että aamulla ei kyllä irtoa kuin kevyttä hölkkää. Päätin kuitenkin kokeilla kovempaa aamutreeniä nyt, kun kovien pakkasten vuoksi koirien ulkoilut ovat aivan minimissä, ja kun kuitenkin itse herään melko aikaisin joka tapauksessa.

Join herättyäni vain pikkuisen smoothieta ja lähdin hallille. Puoli seitsemän aikaan olin jo lämmittelemässä tyhjällä radalla. Olo oli ihan hyvä, yllättävän virkeä. Verkkailin viisitoista minuuttia, melko vähän siis. Nostin lämmittelyn loppupuolella pari kertaa sykkeen vauhtikestävyysalueelle. Kello kävi, eikä työpäivän aamuna tehnyt mieli venyttää harjoitusta, joten lyhyt, mutta tehokas lämmitt…

Viikot 3 & 4

Maratonharjoittelussani on kahden kovan ja yhden kevyen viikon rytmitys. Tämä on aikaisemminkin sopinut minulle hyvin.Nyt koville ja kevyille viikoille tehdään eroa vielä korostetummin, jotta kevyt viikko olisi varmasti palauttava, jolloin kovilla viikoilla olisi mahdollista treenata kovempaa. Viikko 3 oli kevyt viikko, jossa juoksukilometrejä 37,7. Kovalla viikolla 4 juoksua 70,14 km. Crossfit-treenejä molemmilla viikoilla kaksi.



Viikko 3 Tällä viikolla passailin harjoittelussa lauantain talvijuoksusarjan vuoksi. Samasta syystä pitkä lenkki jäi väliin kokonaan.

Maanantaina lepopäivä. Edellisen päivän väsymyksen vuoksi huolellista syömistä ja paljon sohva-aikaa.

Tiistaina maksimitreeni hallissa. Sain kellottajaksi Annan, joka teki minua ennen saman harjoituksen. Lämmittelyjen jälkeen 2 x 1000 m ja 2 x 500 m. Hallissa kello ei näytä vauhtia tarkasti, joten tavoitevauhti piti arvioida tuntuman perusteella. Kierrosten tavoiteajat oli laskettu etukäteen, joten jokaisella kierroksella oli myö…

Kevyesti flunssan jälkeen

Helmikuun teemana on ollut makoilu & lepäily. Flunssa ja siitä toipuminen täyttää tänään kaksi viikkoa. Tammikuun viimeisenä tiistaina valmistauduin viikonlopun talvijuoksusarjaan juoksemalla lyhyemmän vauhtikestävyyslenkin. Kurkku oli hieman kipeä, mutta tavallista puolta lyhyemmälle lenkille uskalsin lähteä kokeilemaan, kun hyvin harvoin flunssaa sairastan, vaikka se kurkkukipuna joskus käväiseekin. Jo lenkin aikana kuitenkin huomasin, että olo on voimattomampi kuin yleensä. Neljän kilometrin vauhtikestävyysosuus meni jotenkuten, pitemmän harjoituksen olisin jättänyt kesken. Seuraavana päivänä olinkin jo väsynyt ja kipeä.

Talvijuoksusarjaan osallistumisen peruuntuminen ei juuri harmittanut. Edellisestä osakilpailusta oli vain kaksi viikkoa, kun tähän keskitalveen oli jostain syystä mahdutettu kahteen viikkoon kaksi kisaa. Ikävämpi juttu oli se, että harjoittelu täytyi tietysti katkaista kokonaan, ja viime viikon lauantaille sovittu tasotesti täytyi myös jättää väliin. Toistasata…