Marrasputkeen


Eikö vain sovikin määräpainotteiseen loppuvuoteen ihan loistavasti marrasputki. Ideana on siis juosta vähintään 25 minuuttia joka päivä. Marrasputki on käsittääkseni alunperin ultrajuoksuporukan vastaisku synkälle marraskuulle, jolloin lenkkeilyä enemmän voisi houkutella esimerkiksi sisätilat ja sohva. Kuitenkin kilometrejä tulisi saada kasaan myös pimeänä vuodenaikana, jos tavoitteena on juosta pitkää matkaa kesällä, niin kai se menee. Marrasputkea varioidaan eri tavalla: jotkut kisailevat 25-minuuttisten määrällä, osa tsemppaa itsensä ylipäätään liikkumaan päivittäin, jopa niinkin epäortodoksisesti kuin ei-juosten.

Olen lokakuun ajan keskittynyt pitämään viikkokilometrit itselleni hyvällä tasolla, 50 km ja siitä ylöspäin. Tehot ovat olleet pääasiassa kevyet, olen tehnyt vain yhden vauhtilenkin viikossa. Osa pk-lenkeistä on ollut lähempänä aerobista kynnystä, mutta suurin osa hyvin kevyitä ja myös lyhyitä. Tällä metodilla olo on ollut hyvä ja virkeä, enemmänkin olisi voinut juosta. Onnistuneen lokakuun jälkeen on kiva lähteä uutta haastetta kohti.


Marrasputkessa kiinnostaa se, missä vaiheessa päivittäinen juokseminen alkaa fyysisesti väsyttää. Luulisin, että jos vain lisään nykyisille lepopäiville 25-minuuttisen, ei väsymys tule kovinkaan pian, siis aikaisintaan kolmannella viikolla. Veikkaus perustuu siihen, että tavalliseen päivään, lepopäiväänkin, kuuluu minulla reipasta kävelyä, joka ei kovin kaukana ole kevyestä juoksusta. En siis vietä totaalilepopäiviä nytkään. Osan näistä kävelylenkeistä voin korvata kevyellä juoksulla. Lisäksi puolen tunnin hölkkä on joskus parasta lääkettä kovan lenkin jälkeisenä päivänä, sehän palauttaa. Saa nähdä, miten arvailut pitävät paikkansa.

Harjoittelumielessä marrasputki ei ole järkevä ajatus. Voi olla, että kokonaisrasitus menee jossain vaiheessa liian kovaksi, jolloin laadukasta harjoittelua on vaikea toteuttaa. Pitkät lenkit lyhenevät ja kovien lenkkien vauhtia on pakko laskea. Tämä on vaarana erityisesti silloin, jos alan tavoittelemaan viikko- tai kuukausienkkaa harjoittelukilometreissä. Harjoittelun puuroutumisen uhasta huolimatta putki vetää puoleensa. Jos ei muuta, niin onhan tämä elimistölle jotain ihan uutta. Tykkään suunnitella harjoitteluani ja tähän asti olen onnistunut välttämään harjoitteluöverit varovaisuudella, mutta nyt ei mennä täysin olotilaa kuunnellen, marrasputkessa ei vietetä fiilislepopäiviä. Toki kevyitä päiviä voi juosta peräkkäin niin paljon kuin tarvitsee, jos vain malttaa. En kyllä usko, että saisin juostua itseni ylirasitustilaan tai että jalat alkaisivat oireilla, mutta varmaan joulukuun alkupuolella lepo maistuu.


Psyykkaan itseäni uusimmassa Juoksija-lehdessä haastatellun ultrajuoksija Mikael Heermanin ajatuksilla: 24 tuntia lepoa riittää kyllä. :)

Kommentit

Kuukauden luetuimmat