Siirry pääsisältöön

Leivänhakureissulla

Tulimme eilen Sisiliaan lomamatkalle. Meitä on täällä 12 hengen porukka, suurin piirtein samalla joukolla olemme matkustaneet Italiassa pari kertaa aiemminkin. Tällä kertaa majoitumme Trecastagnin kylässä noin kolmen vartin ajomatkan päässä Cataniasta. Tulivuori Etna on linnuntietä ehkä 10-15 km päässä. Yksi ihanimmista asioista näillä matkoilla on yhteiset ruokahetket, kun pöydässä on iso, iloinen porukka. Ensimmäisenä päivänä majoittumisen jälkeen kävimme hakemassa jääkappeihin täytettä, mutta tuoreet leivät aamupalapöytään päätettiin hakea aamulla.

Aamuvirkkuna olin tietysti vapaaehtoinen aamun leipomoreissulle. Olin joka tapauksessa lähdössä lenkille mahdollisimmaan viileään aikaan. Seitsemältä lämpötila oli 19 astetta ja sää oli vielä pilvinen. Huvilamme on kylästä pari kilometria vuorille päin, joten lenkki alkoi alamäkiosuudella. Pelloilta kuului laukauksia, ilmeisesti siellä ammuttiin lintuja tai pienriistaa.


Liikennettä oli aamulla vähän. Kun jalkakäytäviä ei useinkaan ole ja paikallisten ajonopeus on rohkeanpuoleinen, ei liikenteen vähyys tietenkään haitannut yhtään. Vahtikoiria on pihoilla paljon, kaikki isommat pihat on aidattu ja portit ovat lukittavia. Meidänkin talomme on kahden portin takana ja kiinteistön alueella on laskujeni mukaan kolme koiraa (tilanhoitajan talo on alueella myös, ilmeisesti hän huolehtii koirista). Meillä on ohjeena pitää portit koko ajan lukittuna ja avata videovalvonnan kautta portit ainoastaan omalle väelle. Siinäpä suomalaiselle huithapelille rikastuttavia kulttuurielämyksiä.

Leipomo löytyi helposti. Arvelin, että täällä, kuten muuallakin Italiassa, on leipomoita aika tiheään. Juoksin silti kylän keskustasta ohi huomaamatta yhtään leipomoa ja ajattelin siirtyä yhtä katua ylemmäs, jos sieltä löytyisi. Vähän matkaa edettyäni kuuluin kuitenkin avonaisesta ovesta kovaäänistä laulua (tenori), ilahduin, laulu ja leipominenhan kuuluvat yhteen. Siinäpä se sitten olikin, leipäkauppa, jossa juuri kannettiin tuoreita sämpylöitä ja leipiä tiskiin. Sain kattavan esittelyn tuotteista ja lähdin kotimatkalle kantaen kahden kilon leipäkassia, jossa oli ainakin kuudenlaisia leipiä. 10,60 €.


Paluumatka oli raskaampi, ylämäkeä. Ilmeisesti lämpenevä päivä ja painava leipäpussi tekivät mäestä raskaamman kuin edellisenä iltana. Välillä piti vaihtaa kävelyyn, sykkeet olivat tukevasti vauhtikestävyysalueella kävelemälläkin. Ajoitus oli hyvä: kannoin tuoreet leivät muuten valmiiseen aamupalapöytään.

Matka 4,97 km, keskisyke 131 (max 163), fiilis: mahtava.

Kommentit

Lähetä kommentti

Kuukauden luetuimmat

Crossfit osaksi harjoittelua

Tämän vuoden marraskuu on ollut treenien puolesta varsin erilainen kuin kaksi edellistä. Pari vuotta sitten osallistuin ensimmäistä kertaa marrasputkeen ja juoksin joka päivä vähintään 25 minuuttia. Vuosi sitten olin samassa haasteessa ja asetin vielä kilometritavoitteeksi 300 km. Hienoja kuukausia molemmat! Nautin päivittäisestä juoksemisesta todella paljon. Tänä vuonna olin marraskuun alussa vielä hieman ylimenokauden fiiliksissä, jos nyt sellaisesta voi kuntoilijan kohdalla edes puhua. Vuoden toisen maratonin olin juossut lokakuun puolivälissä, joten marraskuun alussa ei ollut vielä valtavaa juoksunälkää ehtinyt kertyä, vaikka palautuminen tällä kertaa ihmeen nopeasti tapahtuikin.


Smartumin tilillä poltteli lokakuun puolella vielä lähes täydet liikuntasaldot, kun huomasin crossfit-salin aloittavan On ramp -kurssin sopivasti seuraavassa kuunvaihteessa. Kahtena kesänä olin ollut katsomassa ja tuomaroimassakin crossfit-kisoja täällä Mikkelissä, ja ajatus oli niistä energisistä ja inno…

Erilainen marraskuu

Marrasputketon marraskuu on näköjään mahdollista sekin. Tänä vuonna kilometrien keräily sai väistyä uuden harrastuksen tieltä, kun aloitin crossfitin vakaana aikomuksenani liittää se pysyvästi harjoitusviikkooni. Olen aina ollut lihaskuntoharjoittelussa laiska, eikä kotijumppa tai kuntosaliharjoittelu ole ollut millään tavalla herkkua, vaikka lihaskunnon merkityksen hyvin ymmärränkin. Ajatus siitä, että hyvä lihaskunto tukee juoksua, onkin ollut ainoa motivaattori tehdä voimaharjoittelua edes jokseenkin säännöllisesti. Olen usein sanonut, että en tykkää liikunnasta, tykkään vain juoksemisesta. Sen vuoksi crossfitin "löytäminen" tuntuu erityisen hyvältä: on olemassa minulle mieluinen tapa vahvistaa kehoa monipuolisesti.


Juoksukilometrejä kertyi marraskuussa 185. Kaksi pitkää lenkkiä tein kävellen, lisäksi yhden pitkän lenkin kävelyn ja juoksun yhdistelmäharjoituksena. Harjoittelu on ollut peruskestävyyttä, yksi kuuden kilometrin kovempi pyrähdys joukossa. Juokseminen on tuntu…

Adidas Ultra Boost, 1000 km yhteistä taivalta takana

Kirjoitin viime kesänä hämmentyneen tekstin testattuani Adidas Ultra Boosteja, jotka hankin sillä ajatuksella, että ne voisivat korvata Asicsin Nimbukset peruskenkänä. Ultra Boostit olivat melko erilaiset Nimbuksiin verrattuna, lisäksi epäilin päällysmateriaalin kestävyyttä ja sitä, että harvan neuloksen vuoksi kengät olisivat talvella kylmät.

Ekan testilenkin jälkeiset tunnelmat tuolla.

Kengillä on nyt juostu vajaa 1000 kilometriä, mikä on aika monessa paikassa annettu ohje juoksukenkien käyttöiälle. Itse olen aina juossut kengillä pitempään, kestävyys on ollut yksi tärkeä kriteeri vakiokengässä. Jos kengät ovat pintapuolisesti kunnossa, eivätkä jalat kipeydy niillä juostessa, niin silloin annan mennä vaan. No, Ultra Boostit näyttäisivät olevan tässä suhteessa minulle sopivat. Kuten vastaavan ikäisissä Nimbuksissakin, ulkopohjassa näkyy kulumista ja päällisestä alkaa puskea varvas läpi, mutta vielä on yhteistä matkaa jäljellä. Kengät tuntuvat edelleen hyvältä jalassa, mitään muotoutu…