Minä niin tykkään tästä! Viikko 32

Kirjoitan tätä aika kohtuullisessa endorfiinihumalassa, kun olo on raukea ja elämän tarkoitus tuntuu olevan juokseminen. Tällä viikolla oli melko paljon kaikenlaista menoa, mutta harjoitukset onnistuivat suurin piirtein kuten olin ajatellut. Päätin jättää pitkän lenkin kokonaan pois, jotta sain mahdutettua alkuviikkoon kevyempiä päiviä ja perjantai-lauantain vapaaksi. Tämä oli 40 kilometrin viikko, josta näköjään jäi lihaskuntoharjoittelu puuttumaan kokonaan. Ensi viikolla jumpataan siis.

ma:
ti: PK2 9,06 km
ke: PK1 4,9 km
to: VK, MK mäkivetoja 6 x 300 m
pe:
la: PK1 4,1 km
su: VK1 9,92 km + verkat yht. 15,91 km


Tiistaina pääsin starttaamaan lenkin tavallisesta poikkeavasta paikasta, kun pojan harjoitukset olivat toisella puolella kaupunkia. Vähän uutta lenkkeilynäkökulmaa kotikaupunkiin siis! Teinkin ihmeellisen reittivirheen, kun sekoitin päässäni kaksi alikulkutunnelia. Juoksimme Zaden kanssa 9 km kehittävää peruskestävyyttä. Oli melko lämmintä, +19, mutta Zade ei ollut kiinnostunut juomisesta tai uimisesta, vaikka loppulenkistä pidettiin vähän taukoa. Keskivauhti 5:49 min/km ja keskisyke 135. Aerobinen kynnykseni on 140, joten sen puolesta olisi voinut vähän reippaamminkin mennä, mutta koiran kanssa uusissa maisemissa ei juoksu ole ihan tasaista.

Keskiviikkona lyhyt palauttava. Kokeilin Ollin kanssa kevyttä hölkkävauhtia vajaa 2 km, mutta vauhti ei selvästi ollut mieluinen. Pidimme pienen kävelytauonkin kesken lenkin. Hölkkäilyn kesto vain viisitoista minuuttia. Jatketaan siis edelleen rauhallista kävelyä Ollin kanssa. Zade oli mukana loppulenkin. Yhteenssä 4,9 km, 7:11 min/km. Nuorempi poika oli myös lenkkiseurana pyörällä.

Torstaina kävin tekemässä mäkivetoja laskettelurinteessä. Hieman repaleisen, pysähdyksiä ja taukoja sisältäneen alkuverryttelyn tein Ollin kanssa. Olli juoksi vapaana, tosin pidin sen käskyllä lähellä ja kielsin ryntäilyt. Viimeksi nousin rinteen viisi kertaa, tällä kertaa kuusi. Aloitin rauhallisemmin kuin viimeksi: ensimmäisessä nousussa syke ei käynyt anaerobisella kynnyksellä, sen jälkeen kyllä. Jokaisessa nousussa syke kipusi vähän edellistä korkeammalle. Viimeisessä vedossa maksimisykearvo oli 172 ja sehän on jo lähellä maksimiani (174). Verryttelyineen matka 6 km.


Perjantaina lähdimme Zaden kanssa kasvattajan kesäkotiin. Zade oli lähdössä muun junioriporukan kanssa lauantaiaamuna Raision näyttelyyn. Minua ei siellä tarvittu, joten jäin kotiin jäävien koirien kanssa viettämään leppoisaa loppukesän päivää. Lauantai-iltana ajelimme kotiin Mikkeliin. Olin ajamisesta ja valvomisesta väsynyt ja nuutunut, joten kävin yhdeksän jälkeen lyhyellä elpymislenkillä. 4,1 km, 6:42 min/km. Sykettä en mitannut, tällä lenkillä ei ollut harjoittelun kanssa mitään tekemistä, halusin vain rauhoittua reissun jälkeen.


Sunnuntaina tein pitemmän vauhtikestävyyslenkin. Juoksin yhden vakiolenkeistäni (16 km), josta 8-10 km oli tarkoitus juosta reippaasti. Alkuverryttely oli aika pitkä, 4 km (0:25:35, 6:18 min/km). Vauhtikestävyysosuuden aloitin rauhallisesti 140-145 sykkeillä, jolloin vauhti oli noin 5:20-5:25. Juoksun edetessä askel keveni niin, että lopulta keskivauhti oli 5:13 min/km ja keskisyke 147. Kestoa reippaalla juoksulla 9,92 km, 0:51:53. Loppuverkka vajaa pari kilometriä. Ei haitannut sade eikä pimeä ilta.

Kommentit

Lähetä kommentti

Kuukauden luetuimmat