Siirry pääsisältöön

Aika kiva lauantai

Mietin usein perjantaina, että nytpä nukun tosi pitkään viikonloppuna. Kuitenkin, jos arkiherätys on kuudelta, en saa juurikaan pitempään nukuttua vapaapäivinäkään. Tänään heräilin aamukahvin keittoon seitsemältä. Mutteripannukahvi kuuluu viikonloppuun.


Molemmilla pojilla oli pelipäivä. Mies lähti kuopuksen kanssa kahdeksan jälkeen, vanhempi poika jäi vielä nukkumaan. Minä lähdin aamukävelylle koirien kanssa. Menimme puoli tuntia kevyesti eli sen, mitä Olli tällä hetkellä nivelrikon vuoksi kestää kävellä.


Käppäilyn päälle lähdin juoksemaan Zaden kanssa. Arkena ei tällä hetkellä juosta aamuisin ollenkaan, mutta viikonlopun ohjelmaan se sopii hyvin. Päädyin tekemään kaksiosaisen lenkin, josta alkuosa kevyttä ja loppu kehittävää peruskestävyyttä.  


Yhdentoista aikoihin istuimme esikoisen kanssa ruokapöydässä, hän aamupalalla ja minä lounaalla. Kolmosluokkalaisessa alkaa unirytmin puolesta olla jo viitteitä teini-iästä: aikaisesta nukkumaanmenosta huolimatta aamulla nukuttaa. Puolenpäivän aikaan mies kävi vaihtamassa lapset, kuopus kotiin peleistä (1 maali ja 1 syöttö) ja esikoinen vuorostaan pelamaan.  


Kai jokaisen perheellisen vapaapäiviin kuuluu siivoaminen ja kaupassa käynti? Takaeteisen kengät eivät meinaa millään pysyä järjestyksessä. Jos jokaisella on vain kaksi jalkaa, miksi kenkiä on monta riviä... No, kengät on hujan hajan, mutta kaupan vihannesosasto on nyt ihan parhaimmillaan.


Koirien iltapäiväkävelyt olivat lyhyitä, 20 minuuttia per lurjus. Olipa upean lämmin kesäpäivä!


Illemmalla saatiin pitkästä aikaa ihana ystäväperhe kylään. Ruokaa ja naurua riitti. Yleensä hauska ilta ja sotkuinen keittiö liittyvät yhteen, niin nytkin.


Vieraiden lähdettyä kävin auringonlaskukävelyllä Ollin kanssa. Pokémon Go -pelaajia oli paljon liikkeellä, mutta eipä ihme, kun oli niin kaunis sää. Mies hoiti Zaden iltalenkityksen.


Pojat saivat yökylävieraan ja peliluvan. Yhdessä pelaaminen on hauskaa. Tämän ikäisten poikien vanhempana olen usein muistellut entisen työkaverin vakuutteluja siitä, että pelaaminen edesauttaa erityisesti poikien englannin kielen oppimista. Dropataan, toi ragee, pelataan survivalilla, sellataan...


Poikien saunomisen aikaan istuskelin sohvalla ja nautin vielä yhden lasillisen. Ihana päivä!


Kommentit

  1. Tämä oli todella mahtava postaus! Paljon ihania kuvia ja kiva lukea. Olipas todella kiva lauantai..! Miten tuolla mutteripannulla keitetään kahvia.. Tuo sopii todellakin täydellisesti viikonloppuun.. Minä kävin myös juoksemassa aamupäivällä, tosin 9km ja ilman koiraa tällä kertaa. Me saatiin myös lasten serkku yökylään. Tuo viinilasillinen näyttää taivaalliselta.. =) Itsekin haaveilin sisällyttäväni sellaisen lauantai-iltaani, mutta haaveeksi jäi.

    Lisää tälläisiä postauksia! JA tuhannesti tsemppiä Kuopion puolikkaalle ja ennätyksen metsästykseen. =)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Marika! :) Näitä on kyllä kiva tehdä, jos vaan muistaa dokumentoida pitkin päivää. Meillähän on näköjään ollut samanlaisia touhuja.

      Mutteripannuun laitetaan vesi ja jauhettu kahvi ja sitten vaan liedelle. :) Tämä on meilllä "parempaa" kahvia, kun suodatinkeittimeen käytetään yleensä valmiiksi jauhettua kahvia, mutta mutteripannuun jauhetaan.

      Kiitos tsempeistä! On tosi kiva lähteä juoksemaan. :)

      Poista
  2. Ihania kuvia <3 Ja Siiskosen kauraleipä on ihan parasta! Se liittyy mieheni lapsuuteen. Sitä kautta olen tehnyt siihen tuttavuutta. Voi kun sitä saisi Helsingin keskustasta uunituoreena...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ai jaa, ruokamuistot onkin ihania. :) Me ollaan kahteen otteeseen muutettu Mikkeliin, ensimmäisellä kerralla ostettiin muuttopäivänä lähikaupasta tosi nopeat ostokset ja sattumalta Siiskosen kauraleipää. Muistan aina, kun söin sitä leipää ja katselin uuden kotikaupungin valaistusta pakkasyössä.

      Poista

Lähetä kommentti

Kuukauden luetuimmat

Uudenvuodenjuoksu: uuden harjoituskauden alku

Vuoden viimeinen päivä päätti vuoden 2018 juoksut ja samalla aloitti maratonharjoittelun kevättä varten. Takana on taas onnistunut, ehjä juoksuvuosi. Terveydestä olen tosi kiitollinen; koko vuosi on sujunut ilman harjoittelutaukoja, suunniteltuja kevyitä jaksoja toki on ollut. Tuloksellisesti vuoden kohokohtana oli uusi maratonennätys 3:43:57 lokakuussa Vantaalla. Maratonenkka on parantunut nyt useana peräkkäisenä vuotena, hieman meinaa nälkä kasvaa syödessä. Menneenä vuonna juoksin maratonin myös keväällä Helsingissä. Paljon jäi myös muita hauskoja muistoja vuodesta, erityisesti taputan itseäni selkään rohkeudesta lähteä kovempien juoksijoiden mukaan juoksemaan maantieviestejä Karhu-viestiin ja Kymijokiviestiin. Kisareissut olivat tosi kivoja.

Vuonna 2018 juoksukilometrejä kertyi 2659, josta poluilla 74 km ja matolla 27 km. Tänä vuonna en juossut yhdessäkään polkukisassa, toisin kuin viime vuonna, jolloin harjoittelin Vaarojen Maratonille ja juoksin poluilla melkein 450 km. Juoksuun …

Maratonharjoittelu, viikko 1

Loppuvuoden päämäärättömän hölkkäilyn jälkeen on taas ihanaa päästä harjoittelemaan kunnolla. Juoksen maratonin 19. toukokuuta Kööpenhaminassa, ja harjoittelu on käynnistynyt vuodenvaihteessa.

Ensimmäisellä viikolla juoksua kertyi 65,5 km. Crossfit-treenejä tein kaksi, lisäksi tunti kehonhuoltoa.


Maanantaina, uudenvuodenaattona juoksin Mikkelin uudenvuodenjuoksussa. Ok juoksu, jossa ensimmäinen kierros helpon tuntuisesti (4'45 min/km) ja toinen erityisesti viimeisen kilometrin hidastumisen vuoksi vaikeampi (4'51 min/km). Kisasta enemmän tuolla.
   MK 5,5 km 0:26'23, 4'48 min/km + verkat yht. 14,15 km

Tiistaina palauttelupäivä. Kevyt lenkki, jossa ensimmäiset 4 km koirien kanssa, loput yksin. Tosi lumiset, auraamattomat tiet hidastivat vauhtia ja laskivat koirien motivaatiota. Edellisen päivän kisailu tuntui jaloissa, kevyt juoksu teki tosi hyvää.
   PK1 8,42 km, 1:01'27, 7'17 min/km, keskisyke 116

Keskiviikkoaamuna juoksimme koirien kanssa kevyen puolituntisen.
Il…

Maratontreeni, viikko 2

Kova viikko 2/2. Viime viikon tapaan harjoittelu sujui hyvin. Viikonloppuna olo oli jo jonkin verran väsynyt, mutta ensi viikko onkin sitten reilusti kevyempi. Tällä viikolla juoksua 72,7 km, crossfit-harjoituksia kaksi.


Maanantaina palauttava aamulenkki koirien kanssa.
   PK1 5,06 km, 0:38'14, 7'33 min/km

Myös tiistaina oli niin mukavan lauhaa, että lenkitin koirat aamulla hölkäten. Päivän varsinaisena treeninä tasavauhtinen reipas. Tavoitevauhtina oli maratonvauhti tai hieman sitä reippaampi, pituus 8 km. Alkuverkassa koiran kanssa tuntui, että vauhtiin voi olla vaikea päästä, mutta se löytyikin helposti ja tuntui sopivan napakalta loppuun saakka. Pito ei ollut aivan optimaalinen lumisilla teillä.
   PK1 3,89 km, 0:29'10, 7'29 min/km, keskisyke 117
   VK2 8 km, 0:41'19, 5'09 min/km, keskisyke 151, max 165 + verkat 4,34 km

Keskiviikkoiltaan sain mahdutettua kaksi harjoitusta. Ensin kävin crossfitissä, jossa tehtiin maastavetoja perusvoimaharjoituksena 5 x 10 toi…