Mikkeli Trail 2016, vähän väsytti

Viimevuotiseen tapaan Mikkelin Kalevankankaalla järjestettiin juhannusviikon keskiviikkona polkujuoksutapahtuma. Osallistuin juoksuun myös viime vuonna ja halusin ilman muuta päästä nytkin juoksemaan. En kyllä ollut ihan parhaassa terässä viikonlopun Jukolan viestin jäljiltä, mutta eihän sitä aina ihan tarkkaan etukäteen tiedä, miten juoksu kulkee, joten päätin mennä, jos vain aikataulut sallii. Keskiviikkona minulla oli pitkä palaveripäivä Helsingissä, mutta ehdinpä kuitenkin ajoissa kotiin.

Tänä vuonna oli tarjolla 6, 12 ja 24 km matkat. Hirveästi miettimättä lähdin 12 km reitille, vaikka jälkikäteen ajatellen 6 km olisi ollut tähän saumaan sopivampi matka. Reittiä oli edellisestä vuodesta muutettu jonkin verran. Viime vuonna eksymisiä sattui paljon, minäkin juoksin silloin harhaan. Nyt merkkaus oli tehty todella huolellisesti ja risteyspaikoissa oli opastajat.

Aikuisten sarjojen ensimmäinen lähtöryhmä valmistautuu. Kuva: Teemu Saramäki.

Otin tavoitteeksi tehdä juoksun mahdollisimman kovalla rasituksella, mielellään lähellä kympin kisarasitusta. Tästä tavoitteesta jouduin kuitenkin luopumaan heti ensimmäisillä kilometreillä: juoksussa ei ollut rentoutta eikä jaloissa ollut puhtia. Tiesin, että hapottavista nousuista toipuminen ei tällä kertaa onnistuisi parhaalla mahdollisella tavalla. Ilmeisesti Jukolasta palautuminen oli vielä kesken. Mutta eipä siinä mitään, loivensin tavoitetta reipasvauhtiseksi harjoitukseksi. Olin kuitenkin lähtenyt ajanottoryhmässä liikkeelle, joten kellon käyminen esti tehokkaasti kävelypätkät muualla kuin tiukimmissa nousuissa. Sen verran raskas päivä oli, että en jaksanut jäädä peesailemaan vahvempia, ohi juosseita juoksijoita, vaikka muiden vauhdissa olisi voinut kiriä kovempaan aikaan.

Huolestunut kisaaja pohtii, kuinka tästä selvitään. Kuva: Teemu Saramäki.

Ja voi pojat, että otti tiukille. Reitti meni jossakin puolivälin paikkeilla suolla, jossa selkeää polkua ei ollut ja kasvillisuus hidasti juoksua. Onneksi! Siinä sai hitaammalla pätkällä pakollisen palauttelun ja sykkeen laskun. Suurimman osan nousuista jouduin kävelemään. Hyvää, reipasta juoksua en pystynyt kovinkaan paljon menemään. Rasituksessa en päässyt kisasykkeille, mutta korkeuserojen vaihtelevuuden vuoksi vauhtikestävyysalue oli käytössä laajasti. Keskisyke oli 159, maksimi 171. Keskivauhti 6:40 min/km. Virallinen aika 1:20:38, sijoitus 3/6. Olin aika puhki maalissa. Loppuverryttely kotiin meni turhan korkealla sykkeellä (138), mutta takana oli pitkä päivä ja halusin nopeasti kotiin.

Reitti Kalevankankaan metsissä oli kaunis ja vaihteleva. Ei niin freesistä olotilasta huolimatta maisemat ilahduttivat juoksijaa. Polkujuoksukisoissa pienet jännitysmomentit kuuluvat asiaan, tällä kertaa sellainen oli puron ylitys puunrunkoa pitkin. Pökkelöjaloista huolimatta pysyin onneksi pystyssä, tosin lämpimän ilman vuoksi ei virkistävä pulahdus olisi varmaan tehnyt yhtään huonoa.

Kuva: Teemu Saramäki


Kommentit

  1. Moikka, Raita!

    Olipa kiva kisaraportti. Juoksutapahtumiin on mukava osallistua välillä ilman aikatavoitteina ihan vaan harjoitusmielessä. Kivoja kuvia! Toivottavasti palaudut nyt rahassa sekä Jukolasta, että tämän tapahtuman rasituksesta. Kehittyminen tapahtuu levossa! =)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Heippa Marika! :) Tapahtuma oli kyllä kiva ja reitti kaunis. Olisi tehnyt mieli rypistää kunnolla, mutta ei millään pystynyt. :) Ihan totta, lepo on tosi tärkeää. Olin vähän yllättynyt, että Jukola tuntui vielä keskiviikkona noin reilusti, enkä edes tajunnut sitä ennen juoksua. Keventelyt kehiin, vaikka nyt kesällä olisi niin kiva juoksennella vaan. :)

      Poista
  2. Moi Raita! Oletko osallistumassa syyskuussa Kuopio Maratoniin? Kirjoittelen kesän mittaan Kuopio Maraton-blogiin haastattelupostauksia eri juoksijoista/juoksutarinoista. Olisi kiva kuulla sinun tarinasi! Olisiko sinulla antaa spostiosoitettasi antaakseni tarkempia tietoja. :)

    Terkuin Iisa, Kuopio Maratonin viestintäharjoittelija

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Moi Iisa! Kyllä harkitsen osallistumista, tosin todennäköisemmin puolikkaalle kuin kokonaiselle. Voidaan ilman muuta keskustella lisää: lenkillapilkkujenkanssa (at ) gmail.com.

      Poista

Lähetä kommentti

Kuukauden luetuimmat