Siirry pääsisältöön

Kohti Jukolaa

Tänään tein viimeisen suunnistusharjoituksen ennen Jukolaa. Piti tietysti juosta A-rata mahdollisimman hyvällä suunnistuksella. Tällä kertaa kävi hieman huono tuuri: maasto oli osittain tuttu ja siitä oli hyötyä rastiväleillä 2-3-4 ja 5-6. Näissä en käyttänyt suuntaa, vaan juoksin rohkeammin, kun en voinut eksyä. Rata oli 4,9 km, sain kuitenkin taas kiemurreltua sen 6,4 km mittaiseksi. Ihan hyvä harjoitus, omalla mittapuullani ei tullut isompia (=5-10 min tai enemmän) virheitä. Toki reittivalinnat saattoivat olla hölmöjä, mutta niistä en osaa viivytystä arvioida verrattunan nopeimpaan reittiin. Pienet virheet huomasin melko pian ja sain ne korjattua kohtuullisesti. Huonomminkin on mennyt!

Virallinen aika 1:25:21. Vauhti (tai "vauhti") 13:21 min/km. Sykettä en mitannut.


Seuraavan kerran kompassi onkin kädessä Jukolan viestissä lauantaina. Jukolassa jännittää toisaalta kaikki sellainen viestiin liittyvä, jota ei ole iltarasteilla voinut harjoitella, ja toisaalta oma suoritus. Jukolan viestiä varten on onneksi tehty hyvää luettavaa materiaalia, jota vielä ehtii opiskella. Youtubesta löytyy hyviä pätkiä, joista voi katsoa, miten homma rullaa. Ja onhan meidän joukkueesta 5/7 ollut Jukolassa aiemminkin, joten siinäpä mainiot konsultit minulle. Omassa kisasuorituksessa täytyisi löytää balanssi riittävän tarkkuuden ja vauhdikkaamman etenemisen välillä.

Minulle vaikeinta suunnistuksessa on rastivälit, joissa on paljon kaikkea "pientä". Alla tällaisesta maastosta esimerkki. En vain mitenkään pysy perässä pienissä kumpareissa ja korkeuskäyrien söheröisessä vaihtelussa. Erityisen hankalia ovat pienet jyrkänteet lähellä toisiaan, kuka niistä erottaa, onko ohittanut neljä vai viisi?


No onhan siellä onneksi helppojakin asioita. Metsäammattilainen osaa tietysti seurata kuviorajaa (kuvassa pisteviiva), tiheikköjen ja taimikoiden tai aukkojen reunat ovat myös hyvin selkeitä. Jos rastivälille sattuu näitä, niin hyödynnän niitä varmasti. Polut, ojat ja tiet ovat hyvin helppoja seurata, tosin Jukolassa näistä voi todennäköisesti hyödyntää vai ojia. Polkuja sinne kyllä syntyy runsaasti, mutta nehän eivät tietenkään näy kartalla.


Jukolassa suunnistetaan huippukartoilla, mutta vaativilla radoilla. Toivottavasti muut suunnistajat helpottavat urakkaa niin, että hirmuiset pummit jäävät tekemättä... Juoksen nelososuuden joskus aamuvarhaisella. En vielä tiedä pitäisikö yöllä nukkua vai valvoa, luultavasti iltaunisena otan ainakin pienet torkut. On kyllä tosi hienoa lähteä! Odotan oman urakan lisäksi tietysti Jukolan tunnelmaa ja hauskaa yhdessäoloa.

Jukolaa edelsi siis 6 kertaa suunnistusta iltarasteilla, A- ja B-radoilla. Yhteensä 8 tuntia, 30 kilometriä. Ennen tätä kesää olen suunnistanut lähinnä lasten kanssa. Yksittäisiä suunnistuskertoja on ilman lapsiakin, mutta esimerkiksi viime kesältä ei ainuttakaan. Eipä siis ainakaan kokemuksella voi paukutella henkseleitä, mutta sehän ei hauskanpitoa estä!

Jos ihmettelette, miksi Jukolan viesti on osallistujamäärältään Suomen suurin urheilutapahtuma, niin veikkaan, että tämä Youtubesta löytyvä video tiivistää vajaaseen viiteen minuuttiin aika olennaisia syitä.

Kommentit

  1. Oi Jukola <3 Mä en pääse tänä vuonna :/ Jukola on elämys. Mutta älä huoli, metsässä on paljon muita ja valmiita uria joten pärjäät mainiosti :) Usein jos osaat ottaa rastilta oikean suunnan, pärjäät kyllä!! Aamuöisessä suunnistuksessa on tunnelmaa. Itse olin viime vuonna 15 kilsan radalla klo 4-7 ja olihan se upeeta, vaikka alkoi sataakin :) Kivaa Jukolaa, nauti! Ja toivottavasti suunnistus jää sun lajiksi jatkossakin ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Hanna! Jospa selviän. :D Ja on varmasti hieno tapahtuma.

      Kyllähän tässä on suunnistuskipinä syttynyt. :) Vaikeinta minun luonteelle on sietää epävarmuutta, mikä suoritukseen liittyy. Suunnistustaitoa ja kuntoa voi parantaa, mutta silti suorituksen voi mokata virheillä. Tämän hyväksymisen oppiminen tekee mulle hyvää: rohkeasti eteenpäin siitä huolimatta, että todennäköisesti jotain käy. Varmistelijan painajainen. :D

      Poista
  2. Ai että miten jännittävää! Itsehän en osaa suunnistaa ollenkaan ja eksyn pururadallekin, mutta kuullostaa hienolta silti! Mä pidän kaikki peukut ja isovarpaat pystyssä että kaikki sujuu hyvin Jukolassa ja saatte tehtyä hyvät suoritukset! Kisarapsaa odotellessa ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Isot kiitokset! :) Kyllä tässä jo alkaa tunnelma nousta ja joukkueen kesken viestittely lisääntyä.

      Poista

Lähetä kommentti

Kuukauden luetuimmat

Uudenvuodenjuoksu: uuden harjoituskauden alku

Vuoden viimeinen päivä päätti vuoden 2018 juoksut ja samalla aloitti maratonharjoittelun kevättä varten. Takana on taas onnistunut, ehjä juoksuvuosi. Terveydestä olen tosi kiitollinen; koko vuosi on sujunut ilman harjoittelutaukoja, suunniteltuja kevyitä jaksoja toki on ollut. Tuloksellisesti vuoden kohokohtana oli uusi maratonennätys 3:43:57 lokakuussa Vantaalla. Maratonenkka on parantunut nyt useana peräkkäisenä vuotena, hieman meinaa nälkä kasvaa syödessä. Menneenä vuonna juoksin maratonin myös keväällä Helsingissä. Paljon jäi myös muita hauskoja muistoja vuodesta, erityisesti taputan itseäni selkään rohkeudesta lähteä kovempien juoksijoiden mukaan juoksemaan maantieviestejä Karhu-viestiin ja Kymijokiviestiin. Kisareissut olivat tosi kivoja.

Vuonna 2018 juoksukilometrejä kertyi 2659, josta poluilla 74 km ja matolla 27 km. Tänä vuonna en juossut yhdessäkään polkukisassa, toisin kuin viime vuonna, jolloin harjoittelin Vaarojen Maratonille ja juoksin poluilla melkein 450 km. Juoksuun …

Maratonharjoittelu, viikko 1

Loppuvuoden päämäärättömän hölkkäilyn jälkeen on taas ihanaa päästä harjoittelemaan kunnolla. Juoksen maratonin 19. toukokuuta Kööpenhaminassa, ja harjoittelu on käynnistynyt vuodenvaihteessa.

Ensimmäisellä viikolla juoksua kertyi 65,5 km. Crossfit-treenejä tein kaksi, lisäksi tunti kehonhuoltoa.


Maanantaina, uudenvuodenaattona juoksin Mikkelin uudenvuodenjuoksussa. Ok juoksu, jossa ensimmäinen kierros helpon tuntuisesti (4'45 min/km) ja toinen erityisesti viimeisen kilometrin hidastumisen vuoksi vaikeampi (4'51 min/km). Kisasta enemmän tuolla.
   MK 5,5 km 0:26'23, 4'48 min/km + verkat yht. 14,15 km

Tiistaina palauttelupäivä. Kevyt lenkki, jossa ensimmäiset 4 km koirien kanssa, loput yksin. Tosi lumiset, auraamattomat tiet hidastivat vauhtia ja laskivat koirien motivaatiota. Edellisen päivän kisailu tuntui jaloissa, kevyt juoksu teki tosi hyvää.
   PK1 8,42 km, 1:01'27, 7'17 min/km, keskisyke 116

Keskiviikkoaamuna juoksimme koirien kanssa kevyen puolituntisen.
Il…

Maratontreeni, viikko 2

Kova viikko 2/2. Viime viikon tapaan harjoittelu sujui hyvin. Viikonloppuna olo oli jo jonkin verran väsynyt, mutta ensi viikko onkin sitten reilusti kevyempi. Tällä viikolla juoksua 72,7 km, crossfit-harjoituksia kaksi.


Maanantaina palauttava aamulenkki koirien kanssa.
   PK1 5,06 km, 0:38'14, 7'33 min/km

Myös tiistaina oli niin mukavan lauhaa, että lenkitin koirat aamulla hölkäten. Päivän varsinaisena treeninä tasavauhtinen reipas. Tavoitevauhtina oli maratonvauhti tai hieman sitä reippaampi, pituus 8 km. Alkuverkassa koiran kanssa tuntui, että vauhtiin voi olla vaikea päästä, mutta se löytyikin helposti ja tuntui sopivan napakalta loppuun saakka. Pito ei ollut aivan optimaalinen lumisilla teillä.
   PK1 3,89 km, 0:29'10, 7'29 min/km, keskisyke 117
   VK2 8 km, 0:41'19, 5'09 min/km, keskisyke 151, max 165 + verkat 4,34 km

Keskiviikkoiltaan sain mahdutettua kaksi harjoitusta. Ensin kävin crossfitissä, jossa tehtiin maastavetoja perusvoimaharjoituksena 5 x 10 toi…