Siirry pääsisältöön

Rastilta rastille

Pitäisi opetella suunnistamaan kunnolla. Lupasin innostuksissani lähteä Jukolaan työporukan mukana, vaikka suunnistan hyvin vähän. Metsässä liikun kyllä paljon ja eksyminen on ihan tuttua, mutta ei kai sinne Jukolaan ole tarkoitus eksymään lähteä.

Saimme työpaikan puolesta hienon tilaisuuden saada opastusta suunnistukseen Anttolan Urheilijoiden järjestämissä treeneissä. Onneksi ehdin mukaan, pääsimme nimittäin todella asiantuntevaan ohjaukseen. Minua ja työkaveriani ohjasi Risto, jolla on suomenmestaruuksia ja jopa maailmanmestaruus jostain ikäsarjasta. Jos olisin kaiken tämän tiennyt etukäteen, olisin voinut vaikka vähän karttamerkkejä kertailla ennen harjoitusta... Nyt jouduin esittämään aika yksinkertaisiakin kysymyksiä. Teimme treenin, jossa suunnistaessamme Risto kertoi, millä tavalla hän näkee kuljettavan rastivälin, mitä huomioi kartalta ja maastosta, miten tekee reittivalinnan ja antoi tietysti miljoona muuta vinkkiä. Oli huikean hienoa kuulla kokeneen kilpasuunnistajan selvityksiä maastosta ja kartasta.

Reitillemme sattui hyvin erilaisia rastivälejä, ja omalla kohdallani ongelmaksi muodostui yllättäen sellaiset rastivälit, jotka vaikuttivat monipuolisuudessaan helpoilta, alla olevassa kuvassa esimerkisi väli 5-6, jossa on paljon eri tyyppisiä metsiköitä, ojia jne. Myös rastilta lähtiessä kompassisuuntaan luottaminen tuntui joskus vaikealta, pää olisi mielellään vienyt myötärinteeseen tai muuten helppokulkuiseen suuntaan.

Yksi hienoimmista oivalluksista harjoituksen aikana oli se, että suunnistuskartta todellakin kuvaa maaston erittäin tarkkaan. Tiheään metsikköön merkityt avonaiset, helpompikulkuiset alueet oikeasti ovat siellä, kivet ovat paikoillaan, samoin tiheiköt. Karttojen piirtämisessä on (maastotyön ohessa tietysti) käytössä ilmaiset laserkeilaus- ja ilmakuva-aineistot, minkä vuoksi kartoista saadaan todella tarkkoja. Laserkeilauksesta kovin kiinnostuneena olen toki innoissani sen monipuolisista käyttömahdollisuuksista. Meillä oli muuten kartan piirtänyt henkilö mukanamme, ja hän tekikin taapertaessamme samalla muutamia huomioita karttaan tehtävistä muutoksista. Jännää touhua!


Suunnistuksessa haastavaa on se, että tarjolla oleva tieto pitäisi osata käyttää hyödyksi mahdollisimman nopeasti ja kattavasti. Kartta pitäisi muuttaa ajatuksissa maastoksi, ja havaita se sama ympärillä. Kompassi kertoo etenemissuunnan, mutta reittivalinta voi kuitenkin olla järkevä tehdä siitä jonkin verran poikkeavasti, jolloin suunta pitää tarvittaessa hoksata ottaa uudelleen. Oma sijainti kartalla pitää olla tiedossa koko ajan, kartan ja kompassin avulla se on ilman muuta mahdollista, kun malttaa pitää ajatukset koossa. Onpa koukuttavaa hommaa!

Iltarasteillehan tässä täytyy tietysti suunnata. A-radan sijasta kannattaisi varmaan yrittää ensin mahdollisimman hyvää suoritusta B- tai C-radalla, eli mieluummin laadukasta suunnistusta kuin pitkän radan verran haparoivaa sekoilua. Tästä kuulette vielä.


Kommentit

  1. Jeee, suunnistus on HUIPPUA <3!! Kiva kun pääsit heti kunnon oppiin! :) Mulla on kestänyt pari vuotta, että olen alkanut oppii nopeammaksi.. ja mulla oli sama alussa, etten meinannut millään luottaa kompassin.. vaikka eihän se valehtele :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Huippua se on kyllä!! :) Ja ihan tosi koukuttavaa. Kysyinkin metsässä meidän ohjaajalta, että mitä suunnistajat tekee talvella (varmaan odottaa kesää). :D Minun täytyy muuten hankkia parempi kompassi, kun nykyisessä kehä on vähän liian löysä ja ajatuksissani saatan rullailla sitä edestakaisin, saattaa jonkin verran tehdä sille suunnalle huonoa... ;) Mutta kyllä se kompassi on ehdoton, mulle ei niin helppoa rastiväliä ole, että kannattaisi jättää suunta ottamatta.

      Poista
    2. Jos innostuit lajista, niin suosittelen vakaata neulaa kompassiin eli vähän laadukkaampaa mallia. Mulla on peukalokompassi ja se on tooosi kätsy!! :) Jeeeepsss, suunnistukseen hurahtaneet todellakin odottavat kesää talvella :D

      Poista
    3. No kyllä innostuin. :) Juu, hyvä kompassi on ostoslistalla. Kengät ja housut jo löysin.

      Poista

Lähetä kommentti

Kuukauden luetuimmat

Uudenvuodenjuoksu: uuden harjoituskauden alku

Vuoden viimeinen päivä päätti vuoden 2018 juoksut ja samalla aloitti maratonharjoittelun kevättä varten. Takana on taas onnistunut, ehjä juoksuvuosi. Terveydestä olen tosi kiitollinen; koko vuosi on sujunut ilman harjoittelutaukoja, suunniteltuja kevyitä jaksoja toki on ollut. Tuloksellisesti vuoden kohokohtana oli uusi maratonennätys 3:43:57 lokakuussa Vantaalla. Maratonenkka on parantunut nyt useana peräkkäisenä vuotena, hieman meinaa nälkä kasvaa syödessä. Menneenä vuonna juoksin maratonin myös keväällä Helsingissä. Paljon jäi myös muita hauskoja muistoja vuodesta, erityisesti taputan itseäni selkään rohkeudesta lähteä kovempien juoksijoiden mukaan juoksemaan maantieviestejä Karhu-viestiin ja Kymijokiviestiin. Kisareissut olivat tosi kivoja.

Vuonna 2018 juoksukilometrejä kertyi 2659, josta poluilla 74 km ja matolla 27 km. Tänä vuonna en juossut yhdessäkään polkukisassa, toisin kuin viime vuonna, jolloin harjoittelin Vaarojen Maratonille ja juoksin poluilla melkein 450 km. Juoksuun …

Maratonharjoittelu, viikko 1

Loppuvuoden päämäärättömän hölkkäilyn jälkeen on taas ihanaa päästä harjoittelemaan kunnolla. Juoksen maratonin 19. toukokuuta Kööpenhaminassa, ja harjoittelu on käynnistynyt vuodenvaihteessa.

Ensimmäisellä viikolla juoksua kertyi 65,5 km. Crossfit-treenejä tein kaksi, lisäksi tunti kehonhuoltoa.


Maanantaina, uudenvuodenaattona juoksin Mikkelin uudenvuodenjuoksussa. Ok juoksu, jossa ensimmäinen kierros helpon tuntuisesti (4'45 min/km) ja toinen erityisesti viimeisen kilometrin hidastumisen vuoksi vaikeampi (4'51 min/km). Kisasta enemmän tuolla.
   MK 5,5 km 0:26'23, 4'48 min/km + verkat yht. 14,15 km

Tiistaina palauttelupäivä. Kevyt lenkki, jossa ensimmäiset 4 km koirien kanssa, loput yksin. Tosi lumiset, auraamattomat tiet hidastivat vauhtia ja laskivat koirien motivaatiota. Edellisen päivän kisailu tuntui jaloissa, kevyt juoksu teki tosi hyvää.
   PK1 8,42 km, 1:01'27, 7'17 min/km, keskisyke 116

Keskiviikkoaamuna juoksimme koirien kanssa kevyen puolituntisen.
Il…

Maratontreeni, viikko 2

Kova viikko 2/2. Viime viikon tapaan harjoittelu sujui hyvin. Viikonloppuna olo oli jo jonkin verran väsynyt, mutta ensi viikko onkin sitten reilusti kevyempi. Tällä viikolla juoksua 72,7 km, crossfit-harjoituksia kaksi.


Maanantaina palauttava aamulenkki koirien kanssa.
   PK1 5,06 km, 0:38'14, 7'33 min/km

Myös tiistaina oli niin mukavan lauhaa, että lenkitin koirat aamulla hölkäten. Päivän varsinaisena treeninä tasavauhtinen reipas. Tavoitevauhtina oli maratonvauhti tai hieman sitä reippaampi, pituus 8 km. Alkuverkassa koiran kanssa tuntui, että vauhtiin voi olla vaikea päästä, mutta se löytyikin helposti ja tuntui sopivan napakalta loppuun saakka. Pito ei ollut aivan optimaalinen lumisilla teillä.
   PK1 3,89 km, 0:29'10, 7'29 min/km, keskisyke 117
   VK2 8 km, 0:41'19, 5'09 min/km, keskisyke 151, max 165 + verkat 4,34 km

Keskiviikkoiltaan sain mahdutettua kaksi harjoitusta. Ensin kävin crossfitissä, jossa tehtiin maastavetoja perusvoimaharjoituksena 5 x 10 toi…