Viikko 4: vauhtien ruuvausta

Tammikuun viimeinen viikko tarjosi leppoisia lämpötiloja ja liukkaita kelejä. Juoksua 46,21 km, mikä on tammikuun suurin viikkokilometrimäärä.

ma:
ti: PK 4,85 km
ke: VK 8,78 + verkat yht. 11,97 km
to: PK 8,78 km
pe: jumppa 40 min + venyttelyt
la: PK 16,86 km
su: PK 3,74 km

Tiistaina oli ohjelmassa suorastaan kaikkea. Käytin koirat pikaisella puolen tunnin lenkillä heti työpäivän jälkeen. Keskivauhti 6:43/km eli pennun kevyt ravivauhti.

Keskiviikon vauhtilenkki onnistui huonosta ennakkoasetelmasta huolimatta niin, että siitä jäi hyvä mieli ja sopiva väsymys jalkoihin. Hassua, miten koko lenkki voikin muuttua yllättäen ihan päälaelleen. Mutta joo, voittajana maaliin.


Torstaina palauttelulenkki, onneksi: minulla oli mukanani hidaste. Vanhempi koira Olli ei tykkää lenkkeillä silloin, kun sataa. No satoi, lisäksi tiet olivat loskaiset. Olli mökötti koko lenkin takaviistossa ja mököttäjän vauhti on mielenosoituksellisista syistä hitaampi kuin normaalivauhti. Ollin kanssa kiersimme 5,7 km, jonka jälkeen käytin Zaden 3 km. Zade ei ollut juoksuvyössä vaan valjaissa ja fleksissä, jolloin sillä oli hyvin tilaa pysähdellä ja mennä enemmän omaa vauhtia. Zade oli innoissaan, kun mentiin kävelyvauhtia reippaammin ja minä olin innoissani, kun sain alkulenkin flegmaatikkokaverin tilalle sähköjäniksen. Edellisen päivän lenkki oli melko kuormittava, joten palauttelulenkki olisi voinut olla lyhyempikin. Kahden koiran taktiikalla kilsoja tulee kuitenkin helposti.

Perjantaina vanhempien jumpassa loikkia, staattisia pitoja, vatsoja ja punnerruksia sekä vähän pitemmät venyttelyt. Helppoa ja tehokasta, ja kas, ainoa lihaskuntoharjoitus tällä viikolla.

Lauantain pitkän juoksin vähän kovempaa kuin tavallisesti. Minulla on nyt aika kova mielenkiinto omia rasitustasojani kohtaan, ja lähdinkin tällä lenkillä tunnustelemaan vauhtia, joka olisi palauttavaa rasitusta reippaampaa, mutta kuitenkin peruskestävyysalueella. Olin muuten poikkeuksellisesti juoksemassa pitkää yksin, kun koirat olivat elpymässä aamupäivän pitkästä metsälenkistä, joten rasituksen tarkkailua eivät ylimääräiset pysähtelyt häirinneet. Vajaa 17 km lenkki sujui mukavaa vauhtia (6:06 min/km), keskisyke 137 ja olo varsin mainio. Tämä olikin tammikuun pisin lenkki, eipä ole alkuvuosi ollut mitään kilometrien juhlaa.

Sunnuntai oli ohjelmaltaan melko runsas, mutta päivän päälle pieni iltahölkkä (3,74 km) Ollin kanssa. Pitkä tuntui jaloissa, mutta eipä ollut tarkoituskaan muuta kuin käydä haukkaamassa happea. Tuoksui jotenkin ihan keväältä.


Kommentit

  1. Onpas sinun pitkä lenkkisi sujunut vauhdikkaasti ja sykkeet pysyivät kuitenkin suhteellisen matalalla. Onnistuneita treenejä, hienoa. Ja todella kaunis ja elegantti kuva. =)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, pitkällä oli tällä kertaa kulku kohdallaan, mutta eipä tässä mitään hurjaa rasitusta ole ollutkaan viime aikoina. Paljon kevyitä päiviä.

      Haha, kiitos kuvakehuista! :D Vähän filtteriä, niin nuortuu kymmenen vuotta ja pipon alta paljastunut lenkkitukka saa valoa.

      Poista
  2. Samaa totean kuin Marikakin: upean matalilla sykkeillä olet pitkän lenkin juossut. Ja silti sykkeet matalat. Itse saan pitkät lenkit juosta huomattavasti hitaammin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nyt tosiaan varmasti vaikuttaa nuo edeltävät kevyet viikot. Ja minullahan ei hirveän korkeat sykkeet olekaan, yli 170 on jo huikeaa menoa. Mutta ihan tuo lenkki meni niinkuin pitikin. :)

      Poista

Lähetä kommentti

Kuukauden luetuimmat