Siirry pääsisältöön

Juoksutapahtumamuisteluja

Askel Askeleelta -blogista bongasin kysymys-vastaus-tyyppisen postauksen juoksutapahtumista, ja onpa ainakin Sporttaillaan-blogissa ollut myös Hannan vastaukset samasta aiheesta. Onhan juostuja tapahtumia kiva muistella!

Mieleenpainuvin tapahtuma?
Mikkeli maraton 2011, syynä sää. Oli aika hurja helle, starttihetkellä varjossa +30 astetta. En yhtään tiennyt, mitä tulee tapahtumaan ja miten kestän kuumaa. Kevyet juoksuvaatteet ja valkoinen lippis oli varusteena. Juomavyötä en kantanut mukana. Uskalsin lähteä juoksemaan, koska hellejakso oli kestänyt jo pitempään, ehkä pari viikkoa, ja arvelin, että elimistö on ehtinyt tottua sen verran mitä se ylipäätään voi tottua. Tankkasin kisaviikolla vichyä ja muistan juoksua edeltävänä päivänä syöneeni ranskalaisia lounaaksi, suolan takia... Uskoin olevani hyvässä kunnossa, mutta aikatavoitteista piti luopua. Lähdin liikkeelle rauhallisesti, join reilusti kaikilla juomapisteillä ja kastelin lippistä ja päätä viileällä vedellä. Viimeisellä kympillä tuntui etureisissä siltä, että noinkohan selvitään ilman kramppeja, mutta onneksi siitä ei ehtinyt tulla ongelmaa. Loppuaika oli yllättävän hyvä 4:18:43 ja vähäisen osanottajamäärän vuoksi olin palkintopallillakin. Oli hienoa tehdä hyvin suunniteltu ja maltillinen juoksu raskaassa ilmassa.


Paras ex tempore -kokemuksesi?
Haha! No ei mikään! En ole ex tempore -tyyppiä ollenkaan, vaan varmistelun varmistaja. En ole mihinkään tapahtumaan lähtenyt hetken mielijohteesta, hui sentään, sehän osuisi tietysti suunnitellulle lepopäivälleni tai jotain muuta.

Mikä tapahtuma on ollut pettymys?
Vaikea kysymys. Nyt haetaan ihan hakemalla jotain huonoa. Monessa tapahtumassa olen ollut pettynyt omaan suoritukseeni, mutta sitä ei tapahtuman piikkiin voi laittaa. Juoksen mielelläni pienissä tapahtumissa, ruuhka harmittaa... Tapahtumat, joihin olen osallistunut, ovat olleet yllättävänkin hyvin järjestettyjä. Ehkä voisin tässä kevyesti vihjaista, että Tukholman maratonilla 2005 olisi tarvittu leveämpää baanaa, jotta olisimme kaikki mahtuneet etenemään. Hieno tapahtuma kyllä muuten, mutta juuri ruuhkia peläten olen vältellyt esimerkiksi HCM:ä vuosien ajan. Väsyneenä on vaikea jaksaa väistelyä ja isoissa tapahtumissa tasaisella vauhdilla juostessa juuri lopussa tulee paljon selkiä vastaan. Ei ole oikeasti sellaista tapahtumaa, johon olisin ollut pettynyt.

Omaan suoritukseeni olen ollut kunnolla pettynyt Mikkelissä 2014 ja Oulussa 2013, molemmissa kärsin nesteen imeytymisen ongelmista. Oulussa keskeyttäminen olisi varmasti ollut järkevämpi vaihtoehto kuin maaliin juokseminen, tai ehkä piipahdus ensiavussa olisi voinut auttaa toipumisessa. Mikkelin juoksun jälkeen minut vietiinkin ensiapuun, mutta olo ei ollut niin huono kuin Oulussa. Epäonnistuneet maratonit harmittavat erityisesti pitkän valmistautumisen vuoksi. Toisaalta huonot juoksut opettavat paljon, nöyryyttä ainakin, jos ei muuta...


Tunteellisin tapahtuma?
Ehkä ensimmäinen maraton 2004 Kajaanissa? Oli aika huikeaa ajatella juoksun loppuvaiheessa, että kohta olen juossut kokonaisen maratonin. Kyllä se maaliviivan ylittäminen maratonilla on joka kerta ollut ihan valtavan hienoa.

Minkä tapahtuman haluaisit kokea vielä uudelleen?
Vaarojen maraton 2011 jäi jonkin verran kaivelemaan. Olin treenannut jonkin verran poluilla, mutta selkeästi liian vähän. En osannut kunnolla nauttia juoksemisesta, kun jouduin säätämään vauhtien kanssa: näinkö vai nopeammin vai hitaammin... Matkan loppuvaiheessa oikea polvi ei suostunut yhteistyöhön, vaan alkoi pettää alta, mikä johti pitkiin kävelypätkiin. Polviongelma johtui joko askellusvirheestä, minkä vuoksi polvea tukevat lihakset väsyvät helpommin, tai reitin eteläosassa(?) tapahtuneesta kaatumisesta, jossa polveen on ilmeisesti tullut jotain pientä vauriota. Eli hieman eri tyyppisellä valmistautumisella voisi Kolin vaarat ottaa paremmin haltuun. Loppuaika oli tuolloin 6:37:30, eikös tuosta ole helppo tehdä hyppy kuuden tunnin alitukseen...


Mitä tapahtumaa suosittelet ja miksi?
Ennätysten hakijoille suosittelen Joutsenon tai Joensuun tasaisia reittejä, tylsyydessä ovat melko lailla samalla viivalla. Molemmissa tapahtumissa saa myös nauttia itäsuomalaisten hienosta luonteenlaadusta. :) Meininki on hyvä.

Vaarojen maraton on tietysti klassikko, ja ovathan Kolin maisemat todella hienot. Järjestelyt toimivat erinomaisen hyvin. Tapahtumaan voi hyvin lähteä nautiskellen tai vetämään kovaa.

Mistä tapahtumasta vielä haaveilet?
Haluaisin joskus juosta maratonin isossa ulkomaisessa tapahtumassa, Berliini ehkä ykkösenä mielessä, tai New York. Ai niin ne ruuhkat... No jos sittenkin joku muu mielenkiintoinen ulkomainen tapahtuma, vaikka Jungfrau Marathon Sveitsissä? Paljon riittää juoksijalle vaihtoehtoja kotimaassa ja maailmalla.


Kommentit

  1. Kivoja muisteluja vuosien varrelta! Sulla on hirveästi juoksuvuosia takana, hienoa ;)! Vitsit, toi Jungfrau maraton vaikuttaa hienolta tapahtumalta!!

    VastaaPoista
  2. On vuosia, mutta on siellä myös välivuosia. :) Tuosta Jungfrausta luin vuosia sitten Juoksijasta ja se on siitä asti välillä kummitellut mielessä. On varmasti upea tapahtuma!

    VastaaPoista
  3. Hei tästä tosiaan oppi tuntemaan sua lisää.. :) Sulla on tosiaan jo lukuisia juoksuvuosia ja -tapahtumia takana. Huisii!!:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. :D No kiva! Minä oon jo 32, joten on juoksuvuosia ja vähän muitakin vuosia takana...

      Poista
  4. Joensuu maratonin reitti ilmeisesti vaihtuu tänä vuonna��

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Uu, niinpä näkyy! Ja päiväkin on tänä vuonna sunnuntai. Reittiviilauksista puhutaan nettisivuilla, paljonkohan mahtaa muuttua. Joensuussa olisi tosi paljon nättejä rantareittejä, toivottavasti niitä tulee mukaan. Viimevuotisella reitillä maisemat on siinä Linnunlahdella, muuten on kyllä just niitä kuolettavan tylsiä suoria, joita välttelin siellä asuessa. :) Mutta nopeaksi se on varmasti suunniteltu, ja sitä se on.

      Poista

Lähetä kommentti

Kuukauden luetuimmat

Uudenvuodenjuoksu: uuden harjoituskauden alku

Vuoden viimeinen päivä päätti vuoden 2018 juoksut ja samalla aloitti maratonharjoittelun kevättä varten. Takana on taas onnistunut, ehjä juoksuvuosi. Terveydestä olen tosi kiitollinen; koko vuosi on sujunut ilman harjoittelutaukoja, suunniteltuja kevyitä jaksoja toki on ollut. Tuloksellisesti vuoden kohokohtana oli uusi maratonennätys 3:43:57 lokakuussa Vantaalla. Maratonenkka on parantunut nyt useana peräkkäisenä vuotena, hieman meinaa nälkä kasvaa syödessä. Menneenä vuonna juoksin maratonin myös keväällä Helsingissä. Paljon jäi myös muita hauskoja muistoja vuodesta, erityisesti taputan itseäni selkään rohkeudesta lähteä kovempien juoksijoiden mukaan juoksemaan maantieviestejä Karhu-viestiin ja Kymijokiviestiin. Kisareissut olivat tosi kivoja.

Vuonna 2018 juoksukilometrejä kertyi 2659, josta poluilla 74 km ja matolla 27 km. Tänä vuonna en juossut yhdessäkään polkukisassa, toisin kuin viime vuonna, jolloin harjoittelin Vaarojen Maratonille ja juoksin poluilla melkein 450 km. Juoksuun …

Maratonharjoittelu, viikko 1

Loppuvuoden päämäärättömän hölkkäilyn jälkeen on taas ihanaa päästä harjoittelemaan kunnolla. Juoksen maratonin 19. toukokuuta Kööpenhaminassa, ja harjoittelu on käynnistynyt vuodenvaihteessa.

Ensimmäisellä viikolla juoksua kertyi 65,5 km. Crossfit-treenejä tein kaksi, lisäksi tunti kehonhuoltoa.


Maanantaina, uudenvuodenaattona juoksin Mikkelin uudenvuodenjuoksussa. Ok juoksu, jossa ensimmäinen kierros helpon tuntuisesti (4'45 min/km) ja toinen erityisesti viimeisen kilometrin hidastumisen vuoksi vaikeampi (4'51 min/km). Kisasta enemmän tuolla.
   MK 5,5 km 0:26'23, 4'48 min/km + verkat yht. 14,15 km

Tiistaina palauttelupäivä. Kevyt lenkki, jossa ensimmäiset 4 km koirien kanssa, loput yksin. Tosi lumiset, auraamattomat tiet hidastivat vauhtia ja laskivat koirien motivaatiota. Edellisen päivän kisailu tuntui jaloissa, kevyt juoksu teki tosi hyvää.
   PK1 8,42 km, 1:01'27, 7'17 min/km, keskisyke 116

Keskiviikkoaamuna juoksimme koirien kanssa kevyen puolituntisen.
Il…

Maratontreeni, viikko 2

Kova viikko 2/2. Viime viikon tapaan harjoittelu sujui hyvin. Viikonloppuna olo oli jo jonkin verran väsynyt, mutta ensi viikko onkin sitten reilusti kevyempi. Tällä viikolla juoksua 72,7 km, crossfit-harjoituksia kaksi.


Maanantaina palauttava aamulenkki koirien kanssa.
   PK1 5,06 km, 0:38'14, 7'33 min/km

Myös tiistaina oli niin mukavan lauhaa, että lenkitin koirat aamulla hölkäten. Päivän varsinaisena treeninä tasavauhtinen reipas. Tavoitevauhtina oli maratonvauhti tai hieman sitä reippaampi, pituus 8 km. Alkuverkassa koiran kanssa tuntui, että vauhtiin voi olla vaikea päästä, mutta se löytyikin helposti ja tuntui sopivan napakalta loppuun saakka. Pito ei ollut aivan optimaalinen lumisilla teillä.
   PK1 3,89 km, 0:29'10, 7'29 min/km, keskisyke 117
   VK2 8 km, 0:41'19, 5'09 min/km, keskisyke 151, max 165 + verkat 4,34 km

Keskiviikkoiltaan sain mahdutettua kaksi harjoitusta. Ensin kävin crossfitissä, jossa tehtiin maastavetoja perusvoimaharjoituksena 5 x 10 toi…