Tavoitteita vuodelle 2016

"Enkat joka matkalla", ehdotti mies, kun mietiskelin juoksuvuoden tavoitteita. Juu, kiinnostaa ja kelpaa, mutta tavoitteena ehkä tälle vuodelle huono. Omaa lenkkiaikaa on muun perheen harrastusten vuoksi vähemmän kuin viime vuonna ja me elämme (taas) koiranpentuaikaa, jolloin en voi lenkittää molempia koiria juosten. Tämän vuoksi tavoitteena voisi kyllä olla se, että ylipäätään pääsen starttiviivalle maratonilla, puolikkaalla ja kympillä, mutta ei sekään nappaa, tyhmä tavoite. Kisakalenterin suunnittelu saa jäädä myöhemmälle.

Seuraamissani blogeissa on ollut hyviä ja mielenkiintoisia kirjoituksia tämän vuoden tavoitteista ja suunnitelmista. Omat hahmotelmat alkoivat syntyä oikeastaan muutaman kirjoituksen kautta, kun pohdin lukiessani, haluaisinko minäkin asettaa tavoitteita liittyen juoksuelämyksiin ja hienoihin hetkiin juoksun parissa numerotavoitteiden sijaan. En kuitenkaan keksinyt tämän kategorian tavoitetta, josta olisin syttynyt yhtään. Minä nautin tosi paljon ihan perustekemisestä, ehkä siis niistä pienistä elämyksistä sitten? Mutta tavoitteeksi juoksusta nauttiminen tai hienot hetket juoksun parissa? Ajatus on jotenkin nurinkurinen: koko juokseminenhan perustuu sille, että siitä nauttii ja että juoksuhetket ovat pääsääntöisesti onnellisia. Ymmärrän toki myös sen varsinaisen pointin, eli halutaan esimerkiksi keskittyä orjallisen kellon seuraamisen tai ohjelman noudattamisen sijasta itsensä kuunteluun, tai toiveena on päästä juoksemaan uusissa paikoissa tai tapahtumissa, uusien ihmisten seurassa, ylittää itsensä jollakin tavalla, tai mitä kenelläkin. Mutta en löytänyt itselleni sopivaa "fiilistavoitetta", vaikka kuinka pyörittelin. Huono mielikuvitus, rajoittunut haaveilukyky?

Haluaisin mieluummin haukata isompia harjoitusmääriä ja haastaa parin vuoden päästä ikäsarjoihin siirtyvää kroppaani ihan huolella. Kadotan helposti motivaation, jos jonkinlaiset raamit juoksemiseen puuttuvat, siis kilometri-, aika-, vauhti- tai muut. Tämä liittyy luonteeseeni: työssä stressaan järjestämättömiä asioita ja epämääräistä tehtäväpinkkaa, mutta into ja työvire syntyy selkeistä tavoitteista ja aikatauluista sekä mielellään vähän liian isosta työmäärästä, jolloin tekemisestä tulee skarpimpaa. Samalla tavalla tarvitsen juoksemiseen jotain, mihin tarttua. Aivan ehdottomasti olen sitä mieltä, että jokaisen tavoitteet ovat juuri oikeita niiden asettajille (tai se, ettei aseta mitään tavoitteita), minulle suurin kipinä taitaa syntyä tuloksista, haasteista ja oman tekemisen analysoinnista. Siis siitäkin huolimatta, että taso on mitä on ja elämäntilanne vasta X ajan päästä sopiva kunnolla tavoitteelliseen harjoitteluun.


Tästä (todellakin liioitellusta ja kärjistävästä) vastakkainasettelusta elämysjuoksun ja tavoitejuoksun välillä keksin, että oikeastaan toivoisin pystyväni saamaan harjoittelustani vähän enemmän tietoa. En ole käyttänyt sykevyötä säännöllisesti vuosiin, tämä vuosi voisi olla sykemittausten vuosi. Erityisesti kovien harjoitusten syketiedot kiinnostaisivat. Ja jos kävisi tasotestissä kymmenen vuoden tauon jälkeen? Sykerajat ja niitä suurin piirtein vastaavat vauhtirajat kyllä auttaisivat harjoitusten tekemisessä, ja itse asiassa mahdollistaisivat paremman suunnittelunkin ja mietitymmän harjoitelun vuoksi rohkeammat tavoitteet.

Keep Calm and Run Faster -blogin Katju on kirjoittanut anemiastaan ja siitä, miten huomaamatta hemoglobiini oli lipsahtanut todella alas. Voisikohan jonkinlainen terveystarkastus olla paikallaan minullekin? Työterveyshuollon seinällä olikin joku mainos urheilijan terveystarkastuksesta...

Tervehdys, 2016, olet mittauksen ja parempien harjoitustietojen vuosi, toivottavasti olet myös paremman harjoittelun vuosi. Tarkoittaa varmaan ihan ensin sykevyön pattereiden vaihtamista.

Kommentit

  1. Hyvä pohdinta ja mietintä omille tavoitteille! :) Harjoittelutietojen seuranta ja treenin laatu varmasti kulkevat käsikädessä, joten eiköhän tämän tavoitteen toteutuminen myös saata mahdollistaa niiden enkkojen parantamista :)! Laatu korvaa määrän, eikö vain?! ;)

    Mukavaa tämän uuden treenivuoden alkua! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mutta mikä parasta, laadun ei tarvitse korvata määrää. :D No joo, olisi oikeastaan kiva harjoitella vähemmän sokkona harjoituspalautetta ajatellen, kun kuitenkin haluaisin aikojakin parantaa. Jännää pyörittelyä oli tämä mietintä, kun olen aiemmin ajatellut, että enpä jaksa kiinnostua syketiedoista, mutta lopulta mietinkin niin, että harjoitusten analysointi on melko hankalaa ilman tarkempia rasitustietoja. Katsotaan nyt, tavoite tuntuu tosi sopivalta, kun lopulta sen sain muodostettua. Jospa jossain vaiheessa niitä enkkatavoitteitakin.

      Mahtavaa treenausvuotta sinullekin! Seurailen tiiviisti. :)

      Poista
  2. Mä oon ehdottomasti niitä ihmisiä, joita motivoi mitattavat ja seurattavat tavoitteet. Ne fiilikset tulee sitten siinä mukana/sivussa, ja joskus se fiilis tulee nimenomaan niistä numeroistta, kun juoksee vaikka erityisen pitkän lenkin tai tekee ennätysajan. Onneksi me ollaan kaikki erilaisia, tärkeintä on tiedostaa ja tehdä sitä, mikä itselle sopii parhaiten!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Näinpä, päämäärä ja toisaalta palaute antaa kyllä hurjasti boostia. :)

      Se onkin blogien seuraamisessa parasta, kun pääsee jyvälle toisten ajatusmaailmasta, siitä saa monesti itsellekin ihan uusia ajatuksia. Ja toki treeni-ideoita. :) Mutta onneksi tosiaan ollaan erilaisia, sehän tässä on kiinnostavaa.

      Poista
  3. Hei olipa mielenkiintoista lukea tavoitteitasi tälle vuodelle. Ja kuten kirjoititkin, kaikilla meillä on niitä "oikeita" tavoitteita. Itseasiassa kirjoituksesi avarsi minunkin silmiäni juuri sen suhteen, että me ollaan erilaisia, ja jokainen asettaa omat tavoitteet oman tyyliseksi. Itsehän olen juuri se fiilisjuoksija ja elämyksien hakija, enkä saa kiksejä ennätysten tavoittelusta. Mutta oli se inspiraatio mikä tahansa, on hienoa että tavoitteet "juoksuttaa" meitä viikosta toiseen ja saamme yhdessä nauttia juoksun huumasta!:)

    Tsemppiä tavoitteiden saavuttamiseen!:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Heippa Satu ja kiitos tsempeistä!

      Tavoitteiden pyörittelyssä omia ajatuksia selkeyttää tosi paljon muiden kirjoitukset, ylipäätään haen tosi paljon vinkkejä ja uutta ajateltavaa muiden blogeista. Parasta! Lukulistani on pullea. :) Ja todella, juoksu meitä yhdistää, vaikka lähestymiskulmia on useita.

      Hyvää treenivuotta 2016! :)

      Poista

Lähetä kommentti

Kuukauden luetuimmat