Monipuolinen viikko 48

Monipuolisuus tarkoittaa minun kohdallani sitä, että tein erilaisia lenkkejä ja myös jotain muuta kuin juoksua. Tälle viikolle sattui monta hyvää treeniä, myös viikon rytmitys oli hyvä. Tiistai ja torstai olivat ainakin melkein lepopäiviä. Juoksua 42,5 km.

ma: PK 8,46 km
ti:
ke: aamu: PK 4,24 km, ilta: VK 7,91 km (sis.verkat)
to: kahvakuula 20 min
pe: aamu: PK 4,32 km, ilta: HIIT 4 x 5 min
la: PK 13,18 km
su: kuntosali 40 min, PK 4,48 km

Maanantaina iltalenkki Ollin kanssa. Keskivauhti oli hidas (6:50/km), osittain se johtui pysähdyksistä ja osittain siitä, että Olli ei ollut juoksutuulella, vaan jättäytyi takaviistoon. Näin käy usein, jos sataa tai jos tiet ovat sateen jälkeen märkiä. Vaunukoiran eleganssiin ei ilmeisesti sovi kuraiset tassut.

Keskiviikkona ja perjantaina lyhyet aamuhölkät, nämäkin Ollin kanssa. Molempina aamuina Zade kävi kävelyllä erikseen. Keskiviikkoillan harjoituksesta kirjoitin aiemmin.

Torstain kahvakuulailun jouduin jättämään kesken, mutta pikkutreeni kuitenkin. Perjantain HIIT-harjoituksestakin kirjoitin postauksen, se olikin ensimmäinen HIIT-treenini koskaan. Rankkaa oli ja pitkään tuntui.

Lauantain pitemmälle lenkille lähdin liian nälkäisenä, eikä olo tietenkään parantunut juostessa. Keskivauhti oli maltillinen 6:21/km. Ajallinen kesto 1:23 jäi suunnitellusta puolestatoista tunnista, mutta en jaksanut venyttää, kun olo ei ollut hyvä.

Sunnuntaina ei kuntosalilla ollut ruuhkaa, joten uskaltauduin kokeilemaan mm. maksimivoimaa. Lämmittelyksi tein kestovoimatyyppisesti selkää, vatsoja ja yhden jalan kyykkyjä. Tämän jälkeen kyykkyhyppyjä, johon innosti perjantaisen HIIT-treenin kyykystä ylös -hypyt. Tein liikkeen tangon kanssa pienellä lisäpainolla. Pyrin tekemään toistot (10 kpl) nopeina ja napakoina. Näitä täytyy ehdottomasti tehdä lisää! Maksimivoimakokeilut tein yhden jalan jalkaprässillä (vaikea jalkojen voimatasojen epäsuhdan vuoksi) sekä maastavedolla (epävarmuutta suoritustekniikassa, mutta painoja vähentämällä sain tehtyä hyvät kolmen toiston sarjat). Erikoinen "mitähän kehittelis" -treeni, mutta ihan onnistunut. Ylävartalo sai jäädä rauhaan muutamia punnerruksia lukuunottamatta, koska HIIT tuntui edelleen.

Sunnuntai-iltana palauttava puolen tunnin lenkki Ollin kanssa.

Lumettomassa talvessa on koiraharrastajan kannalta etujakin: viime viikonloppuna heitin jo henkisesti hyvästejä hakutreeneille tältä vuodelta, mutta niinpä vaan päästiinkin taas hakuilemaan. Menimme tyhjillään olevan koulukodin pihapiiriin, jossa vaihtoehtona oli metsätreeni tai harjoitus pihapiirissä. Kaikki koirat treenattiin piha-alueella. On mukavaa vaihtelua, kun etsittävällä alueella on rakennuksia, jotka vaikuttavat ilmavirtoihin. Ollille laitettiin kolme maalimiestä. Tein harmittavan virheen ja olin jyrä-ohjaaja: kutsuin Ollin pois, kun se oli jäljestämässä maalimiehelle. Oletin Ollin seurailevan vanhoja hajuja (treenasimme viimeisenä) ja kutsuin sen luokse, jotta noudattaisimme etsintäsuunnitelmaani. Olen tehnyt tämän saman mokan aiemminkin, ja se on ihan typerä. Pelastushaussa (ja jäljessä) täytyy antaa koiralle tilaa työskennellä ja ohjata vain silloin, kun se on tarpeellista. Varmaan nyt osaan, kun kirjoitan sen tähän muistiin. Koira oli kyllä pätevä ja löysi maalimiehet hienosti.

Ei niin rentoa paikkamakuuta: kiire olis jo hommiin.
Hakunenä
Zade on hakuharjoituksissaan siinä vaiheessa, että se opettelee luottamaan siihen, että vieraan ihmisen luokse kannattaa aina mennä. Tehtiin näkölähtö: maalimies näytti namipurkkia (broilerinsydämiä) ja lähti juoksemaan piiloon muutaman metrin päähän. Sijoitin maalimiehen kahden rakennuksen väliin, mutta ilmeisesi se jännitti Zadea, joka kävi useasti melkein maalimiehen luona, mutta rohkeus riitti vasta, kun saatoin sen loppuun asti. Seuraava harjoitus meni paremmin. Otettiin tutumpi tilanne eli maalimies meni pikku metsikköön, näkölähdöllä tämäkin. Hyvin onnistui, Zade kiirehti kerralla palkan syöntiin. Zade tarvitsee paljon enemmän tukea kuin Jalo, joka oli tämän ikäisenä valtavan reipas, eikä arastellut mitään. Olisi osattava suunnitella harjoitukset niin, että ne eivät olisi Zadelle liian vaikeita, mutta kuitenkin sellaisia, että se voisi edistyä ja saada varmuutta.

Kommentit

Kuukauden luetuimmat