Kisaraportti Mikkeli White Night Trail

Mikkelissä järjestettiin tänään ensimmäistä kertaa polkujuoksukilpailu White Night Trail. Tapahtuman facebook-sivujen perusteella osasin odottaa kotikutoisen oloista pientä tapahtumaa, mikä on vain positiivinen juttu. Rento ilmapiiri tarttuu kaikkiin, eikä pikkuasioista oteta stressiä ja "kaikki järjestyy". Esimerkki: osallistujien toiveesta 7 km lähtö tapahtui kahdessa vaiheessa, haluttiin tarjota osallistumismahdollisuus niillekin, jotka eivät varsinaiseen lähtöön ehtisi. Kisanumerot loppuivat kesken, mutta eipä sekään aiheuttanut hämminkiä, saahan sen ajan itselleen nimelläkin.

Kalevankankaalla kulkee paljon lenkkipolkuja, maasto olikin siksi suurin piirtein tuttua ennestään. Lähdin rohkeasti 17 kilometrin lenkille, vaikka kokonaisnousun määräksi mainittiin kilpailuohjeessa 450 m. Nyt sitä rankkaa juoksua, kiitos! Ja sitähän saatiin. Nousut olivat raskaita erityisesti ensimmäisellä 7 kilometrillä, ja minun piti kävellä niistä suuri osa niiden jyrkkyyden ja pituuden vuoksi. Maitohapot jylläsivät ankarasti jo alkumatkasta, eikä palauttavia tasaisen osuuksia juuri ollut. Alamäkijuoksu on maastojuoksuun tottumattomalle myös melko haastavaa, enkä juurakkoisilla poluilla oikein osannut mennä rennosti.

Missä tasainen, missä asfaltti?

Yllätyksekseni en joutunut juurikaan juoksemaan yksin. Se olikin hyvä paitsi vauhdin pidon vuoksi, myös siksi, että reitti kulki alueella, jossa menee paljon polkuja. Pummasimme porukalla kerran noin puolen kilometrin verran, reitillä oli muutama hankala kohta, jossa nauhoituksia meni useampaan suuntaan. En osaa sanoa missä kohtaa meni pieleen, enkä olisi kyllä yksin löytänyt oikealle reitille. Haastavinta oli seurata reittiä, joka saattoi polulta lähteä pienemmälle polulle, nauhoituksen seuraamisessa piti olla tarkka. Reitti- ja merkintäepäselvyydet karsiutuvat varmasti tulevien vuosien aikana, kun reitti vakiintuu (toivon, että muutamia mutkia vedetään suoriksi) ja merkintätapa hioutuu kohdilleen. Tai sitten nämä on hyväksyttävä polkujuoksun ominaispiirteinä. Kellon mukaan juoksin vain 16,9 km, joten joko reitin pituus on vähän ilmoitettua lyhyempi tai gps:n asetettu tarkkuus ei mäkisessä maastossa ihan riitä.

Siellä mentiin.

Reitti oli kyllä haastavuutensa lisäksi kaunis. Juoksimme paljon puronvartta ja koko ajan tietysti metsässä. Metsätyypit vaihtelevat alueella mukavasti rehevistä korvista kuiviin kankaisiin. Osittain kuljettiin luonnonsuojelualueella.

Minulla oli mukanani geeliä (koska huomasin ennen lähtöä pyöräilijämiehen syöneen talosta kaikki muut kisaenergiat) ja vettä huoltopisteellä, jonka ohi juostiin muutaman kerran. Geeliä en ottanut, energian riittävyyden kanssa ei ollut ongelmia. Vettä join kyllä. Loppuaika oman kellon mukaan 1:58:18. Keskivauhti 7:04/km. Toivoisin voivani tarjota syketietoja, mutta niitä ei ole saatavilla. Kerronpa teille, että syke oli korkealla. Olo on nyt melko paljon huonompi kuin esimerkiksi Joensuun puolikkaan jälkeen, otti todella koville. Välillä vähän harmitti, kun jaloista ei irronnut enempää ja loppumatkasta pienemmätkin nousut tuottivat vaikeuksia. Mukava oli huomata se, että eteenpäin mennessä voimat kuitenkin aina jonkin verran palautuvat. Lähdin hakemaan kovaa treeniä ja se toteutui kyllä. Rutiineista poikkeaminen tekee hyvää ja numerolappu laittaa yrittämään vielä sittenkin, kun ei jaksaisi.

Kommentit

  1. Rankan kuulonen setti, hyvin vedetty :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No ei niin kovin hyvin. :) Mutta olen toki tyytyväinen, että lähdin. Mukava tapahtuma ja selkeästi mulle erilaista juoksua.

      Poista
  2. Itseäkin kiinnostaisi kovasti trail-running-kisat. En siis ole ennen juossut moisia. Olisi tosi kiva kuulla ja lukea aiheesta enemmän. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuo taisi olla mulle toinen polkukisa, muutama vuosi sitten olen juossut Vaarojen Maratonin. Silloin tein ennen kisaa polkulenkkejä ja suunnistusta treeninä, mutta totesin kyllä maratonin jälkeen, että aivan liian vähän. Sama nyt: on se poluilla meneminen vaan niin erilaista kuin tiellä juokseminen. Tiet on kuitenkin melko tasaisia polkuihin verrattuna, lisäksi mäkien määrän lisäksi niiden jyrkkyys yllättää näköjään aina vähänkin raskaammassa maastossa. Poluilla täytyy toki katsoa myös tarkemmin mihin astuu. Toisaalta poluilla juokseminen on tosi virkistävää vaihtelua ja pehmeä alusta on kyllä armollinen jaloille. Niin että joo, noita kisoja näyttää tulevan lisää kuin sieniä sateella, kokeilemaan vaan. :) Täytyisi pitää omassakin treeniohjelmassa jonkin verran maastossa tai polulla juoksua ohjelmassa, jotta ei tarvitsisi käydä polkukisoissa aina toteamassa, että liian raskasta oli taas. :D

      Poista

Lähetä kommentti

Kuukauden luetuimmat