Viikon 2 treenailut

Viikosta muodostui juoksun suhteen kevyt (34,8 km), mutta kävi sellainen ihme, että lihaskuntoharjoituksia tuli tälle viikolle kaksi.

ma: kuntosali 50 min
ti:
ke: PK 8,24 km
to: VL 7,2 km
pe: jumppa 1 h
la: PK 8,22 km
su: PK 11,12 km

Yksi harvinaisuus mahtui tähän viikkoon eli vauhtileikittely. Torstain lenkillä juoksin toimistolle hakemaan sinne unohtuneen puhelimen. Menomatkan juoksin kevyesti ja mietin, mitä kehittelisi paluumatkalle (koiraseuraa ei ollut, joten oli tilaisuus tehdä kovempi harjoitus). Matka ei riittäisi kilsan vetoihin, eikä oikein olisi ollut potkuakaan siihen tai tasavauhtiseen kovaan. Mutta vauhtileikittely vailla sääntöjä sopi mainiosti. Menin fiiliksen mukaan, 100-500 metrin vetoja sen verran, mitä matkaa riitti. Aika hyviä vetoja sain tehtyä ja hinattua sykettä korkealle. Vedot tekevät hyvää juoksutekniikalle, ja maksimikestävyyskin pääsee kehittymään, jos jaksaa puristaa riittävän pitkiä vetoja kovalla vauhdilla. Teen vauhtileikittelyä melko harvoin. En tykkää epämääräisistä lenkeistä, joissa ei ole mitään rotia, vaikka pitäisi asennoitua niin, että juuri tuollaisilla lenkeillä saattaa innostua kuormittamaan itseään eri tavalla kuin yleensä. Ainakin tuo toimi hyvin, kun ei olisi oikein huvittanut mennä kovaa: spurttaanpa tässä ihan vähän, teen yhden  pitemmän vedon, nyt kokeilen yhden vähän kovemman...

Lauantaina kävimme pennun kanssa Kaapelitehtaan pentunäyttelyssä. Kasvattaja ei ehtinyt reissuun mukaan, joten olin kehässä esittäjänä. Hankalaa hommaa... Kunniapalkinto ja Paras uros -kehän 2. Mukava päivä. Nuori koiraherra oli näyttelyreissun jälkeen valtavan energinen, ilmeisesti mielenkiintoiset ja jännät asiat oli tarpeellista purkaa riehumalla. Pihaulkoilun tapahtumat voi tiivistää seuraaviin kuviin: vanhempi koira pönöttää paikallaan ja pentu surraa ympäriinsä.

Sunnuntain iltalenkille lähdin yksin. Vanhempi koira oli aamun metsäulkoilulla alkanut ontumaan takajalkaansa. Yksi varvas on nyt aavistuksen turvonnut ja punoittaa vähän. Varvasta voi kuitenkin liikutella, joten ei kai se murtunut voi olla. Harmi, että sattui juuri tuohon leikattuun jalkaan, kun varpaan varominen tietysti entisestään lisää kuormitusta terveelle jalalle. Onneksi tuo vaikuttaisi olevan jotain ei niin vakavaa, mutta antaapa parantua rauhassa.

Kommentit

  1. Heippa! Sulle tulee kyllä hienosti juoksukilometrejä! Ja ihania talvikuvia :) Mitkä on sun tavoitteet maratonilla? Tsemiä treeneihin!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Moi ja kiitos tsempeistä! Kilometrejä tulee koirien ansiosta, ongelmana on enemmän harjoitusten laatu ja monipuolisuus... Mulla ei ole tällä hetkellä tarkasti määritettyä tavoiteta. Ensi kesän aikana ainakin yksi maraton, mutta muuta en vielä osaa sanoa. Kaksi edellistä maratonia on mennyt pahasti pieleen vatsaongelmien takia, joten en ehkä uskalla asettaa edes aikatavoitetta. Mutta joskus tulevaisuudessa olisi kyllä hienoa alittaa neljä tuntia. Hyviä treenejä sinullekin! :)

      Poista

Lähetä kommentti

Kuukauden luetuimmat