Laiskan naisen parempi lenkki

Tällä viikolla on ollut juoksumotivaatio kadoksissa. Kaksi pitkää palaveripäivää ja pakkaset söivät intoa niin, että kaikki viikolla tehdyt lenkit olivat lyhyitä ja kevyitä. Sohvalta oli vaikea nousta ylös, eikä koirista aina ollut apuja siihen.

Mutta lauantaillepa tulikin sitten mainio juoksusää. Aamupäivän makoilun jälkeen nostatin virettä lumitöillä ja kauppareissulla. Bongasin tällä viikolla Töppöjalkaa toisen eteen -blogista harjoituksen, jota halusin kokeilla itsekin. Harjoituksen kulku menee näin: 2 km kevyttä, 3 km reipasta, 3 km kovaa, 2 km kevyttä. Minä en oikein viihdy maksimikestävyysalueella, joten jänistin jo suunnitteluvaiheessa ja ajattelin tehdä reipasta 4 km ja kovaa 2 km. Toteutus suunnilleen sen mukainen:

PK 2 km 6:29/km, VK 4,02 km 5:33/km, MK 1,96 km 4:48/km, PK 1,46 km 6:38/km yht. 9,46 km.

Vauhtikestävyysosiolla oli jonkin verran auraamatonta tietä, mutta siitä huolimatta vauhdin maltillisuus johtuu siitä, että passailin hieman jännittäessäni kovaa osiota. Maksimikestävyysosio meni siinä mielessä ihan hyvin, että pidin vaudin tasaisesti alle viidessä minuutissa. Pahaltahan se tuntui ja oletettavasti myös näytti. Loppuverkka jäi lyhyeksi, mutta eipä hätiä. Puin toppaliivin lenkkikamppeiden päälle ja lähdin kävelyttämään koiraa parin kilometrin verran. Pilkulliset olivat olleet pitkän aamu-ulkoilun jälkeen koko päivän lepotilassa, joten isompia lenkkihaluja ei ollut koirarintamalla havaittavissa. Itse asiassa pentu nukkui edelleen autuaasti, kun tulin juoksemasta, joten enpä viitsinyt sitä vaivata ulkoilutiedusteluilla, vaan vein pelkän konkarin.

Kommentit

Kuukauden luetuimmat