100 päivän haaste

Onnea vuodelle 2015! Toivottavasti se tuo teille hienoja kokemuksia.

Olen yleensä luistanut uudenvuodenlupauksista, enkä ole myöskään asettanut erityisiä tavoitteita seuraavalle vuodelle. Blogin teeman mukaisesti voisin listata juoksusuunnitelmat tai tavoitteet, mutta en meinaa sitä tehdä. Suunnitelmat on vielä tekemättä ja tavoitteita en halua ainakaan tässä vaiheessa miettiä. Töiden puolesta saa nyt yrittää pysyä tavoitteissa ihan riittävästi, joten juoksuajatukset haluan pitää mahdollisimman rentoina.

Jostain syystä kuitenkin innostuin nyt vuodenvaihteessa alkaneesta 100 päivää ilman viinaa -haasteesta. Ehkä sen vuoksi, että siinä ei tarvitse aktiivisesti pyrkiä tavoitteeseen, vaan kysymys on luopumisesta, siis passiivisuudesta. Varioin kuitenkin hieman: 100 päivää ilman alkoholia, mutta pienet poikkeamat ovat ok. Tämä kuulostaa siltä, että jo etukäteen tiedän lipsuvani pahasti. Mutta minä selitän lisää:
Me (=mieheni ja minä) tykkäämme viinistä. Me maistelemme, haistelemme, nautiskelemme viinä, puhumme viineistä, juomme viiniä ystävien kanssa, hyvän ruuan kanssa tai illalla, kun lapset nukkuvat. Avaamme viinin ehkä kerran viikossa tai hieman harvemmin. Päivässä voin ottaa vaikka 1-2 lasillista, ja esimerkiksi 2-3 päivänä viikossa. Mieheni etsii viinejä, joita ei ole aiemmin maistanut. Minä ostan viinejä, joita olen maistanut ja joista tiedän pitäväni. Hyvä viini on mielestäni parasta, mitä ihminen voi nauttia. Ja nyt 100 päivää ilman? Miksi?

Tämä on haaste, jossa on haastetta, ajatuskin kirpaisee. Ja kuten jo kirjoitin, haaste ei kuitenkaan vaadi muuta kuin luopumisen. Haluan kokeilla pienentää tämän suuresti nautintoa tuovan asian merkitystä elämässäni. En osaa arvioida, onko tällä haasteella sellaisia vaikutuksia, jotka voisin huomata, siis esimerkiki unen laatuun liittyen. (Ehkä en saakaan unta, kun mietiskelen menetettyjä flavonoideja.) Voiko kohtuukäyttäjän elämä muuttua fyysisesti parempaan suuntaan? Henkisesti tämä tuntuu toisaalta typerältä ajatukselta ja toisaalta tarpeelliselta mietintäjaksolta. Toivon, että 100 päivän jälkeen maistan huolellisemmin, harkitummin ja ehkä harvemmin.


Ja ne sallitut poikkeukset? Jos on tilaisuus maistaa jotain oikein hyvää, niin maistan. Jos pääsen syömään oikein hyvää ruokaa, jonka kanssa tarjotaan jotain ihan upeaa, niin otan tilkan.

Muista alkoholijuomista on helppo luopua, viinin lisäksi maistuu ainoastaan olut, eikä siihen ole kehittynyt ollenkaan näin intohimoista suhdetta... 100 päivän haasteeseen ymppään mukaan vielä karkeista luopumisen. Minulla on töissä huono tapa ostaa irtsikkapussi joka viikko. Ei siitäkään luopuminen voi olla hankalaa viiniin verrattuna.


Kommentit

  1. Karkeista luopumista ajattelin minäkin näin vuoden alkuun. Tosin en sataa päivää vaan ainoastaan tammikuun. Muita herkkuja voin olla syömättä, mutta irttarit on aina olleet suosikkeja, pieni vähennys ei tähän saumaan tekisi yhtään pahaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hyvä vertaistukea! :D Tsemppiä! Karkeista ei ole hankala luopua, mutta mulla pitää olla karkkitilanteisiin jotain muuta tilalla: evästä tai jotain, ainakin kova päätös, että otankin pähkinäpussin tms... Karkit lähtee iltapäivän hankalana hetkenä helposti mukaan.

      Poista

Lähetä kommentti

Kuukauden luetuimmat