Aamulenkille


Muutama vuosi sitten oli tosi vaikea kuvitella, että lähtisin joskus säännöllisesti juoksemaan heti herättyäni. Aamulenkit tuntuivat todella vaikeilta väsyneenä ja nälkäisenä. No tämähän muuttui vähän yllättäen, kun saimme koiran. Ei sillä, että lenkittäminen ja aikaisemmat aamuheräämiset olisivat mitenkään yllättäneet, mutta huomasin, että säännöllisyys tekee siitä oikeasti helpompaa. Kun aamuisin on joka tapauksessa lähdettävä ulos, niin miksipä ei sitten juosten. Suunnittelen yleensä illalla seuraavan aamun lenkin, ja aamua helpottaa aivan huomattavasti, jos kantaa lenkkikamat valmiiksi eteiseen. Sitten vaan enempiä miettimättä tossua toisen eteen.

Aamulenkkireseptini on vakio: ne ovat aina kevyitä ja enintään tunnin mittaisia, siis helppoja nautiskelulenkkejä, jotka sopivat aamuiseen mielentilaan. Kevyitä siksi, että kovempia lenkkejä varten täytyisi kuitenkin syödä jotakin muutamaa tuntia ennen, ainakaan minä en pysty vauhtilenkkeihin aamuviiden ja seitsemän välillä... Kolmen vartin tai tunnin lenkki on siinä mielessä sopivan mittainen, että ei joudu heräämään ihan älyttömän varhain.

Tänä aamuna juostiin vanhemman koiran kanssa 8,1 km, aamulenkiksi hyvä kilometrimäärä. Kierrettiin mukava lenkki, jossa mentiin muutama kilometri hiekkapolkua, lenkkikaverilleni selvästi asfalttia mieluisampi alusta. Ei nousuja, vain helppoa etenemistä. Muutama hengenheimolainenkin tuli vastaan. Lenkin lopulla alkoi satamaan, mutta silloin, kun on saanut koneen käyntiin, ei sade haittaa ollenkaan. Kyllähän te tiedätte. Hyviä aamulenkkejä!


Kommentit

Kuukauden luetuimmat