Lenkillä pilkkujen kanssa

Viime sunnuntain pitkän lenkin toteutukseen oli kaksi ehdotusta: 25 kilometrin yhtenäinen lenkki tai 2 x 15 km. En ollut koskaan juossut jaettua pitkää, joten halusin ilman muuta kokeilla sitä. Jaetun pitkän lenkin ideana on mahduttaa samaan päivään enemmän harjoitusaikaa, jonka välilepo mahdollistaa. Kahteen osaan jaettuna lenkki on kevyempi kuin koko kilsamäärä putkeen juostuna.


Lähdin ensimmäiselle kierrokselle aamupalan jälkeen kahdeksalta. Ensimmäisen 15 km olin päättänyt juosta hyvin kevyesti, ja otin koirat mukaan vuorotellen. Kevyestä vauhdista (6'41 min/km) huolimatta juoksu tuntui hieman raskaalta, ehkäpä energiatasot olivat aamulla matalat. Ensimmäiselle kierrokselle en ottanut syötävää tai juotavaa mukaan, kun pystyin koirien vaihdossa hörppäämään vettä kotona. Heräilevässä kaupungissa oli maagisen ihana tunnelma, niin kuin usein aamulla on. Hieman keskustasta sivuun koira haukkui puskassa vessa-asioitaan hoitavaa naista. Olimme ehkä rouvan kanssa molemmat sitä mieltä,…

Olen välitilassa vailla harjoituksen päätepistettä, kisatavoitetta. En kauheasti tykkää juosta ilman tapahtumapäämäärää, mutta halusin silti selkeän tauon kahden maratonharjoittelujakson väliin eli juuri tähän kohtaan. Toukokuiselle Kööpenhaminan maratonille harjoittelu oli tosi hauskaa, ja syksyllä on tarkoitus juosta seuraavan kerran jossain. Maratonille tähtäävä harjoittelu alkaa heinäkuun alussa. Siinä on kohtuullisesti, joskaan ei mitenkään ruhtinaallisesti aikaa vaikka syyskuun puolivälin juoksuihin. On mahtavaa aloittaa maratontreeni vuoden valoisimpaan ja lämpimimpään aikaan! Ennen sitä kuitenkin hetki kevyemmin.



Kesäkuun teemana on peruskestävyys ja crossfit. Peruskestävyys siksi, koska siinä minulla on edelleen tosi paljon kehittymisen varaa, ja crossfit siksi, koska sitä on nyt mahdollista tehdä enemmän kevyeen juoksuun yhdistettynä.

Peruskestävyysharjoittelussa yritän tehdä nyt erityisen huolellisesti harjoituksia koko pk-alueella. Kynnysvauhtiset lenkit ovat lemppareita, …

Viime syksyn maratonin tapaan tälläkin kertaa palautuminen on tuntunut nopealta. Juoksut olivat kyllä ihan erilaiset: syksyllä viileässä säässä ennätys, nyt lämpöisessä huonoin aika vuosikausiin.

Meillä oli Kööpenhaminassa vielä kisanjälkeinen päivä aikaa kierrellä kaupungilla. Olimme kävelleet kisapäivän iltana melko paljon, seuraavana päivänäkin tepasteltiin 20 000 askelta tuliaisia etsiskellen. Kevyt liikkuminen teki hyvää lihaksille, vaikka jalkapohjat tuntuivatkin saaneen riittävästi asfaltti-iskuja viime aikoina. Kertasimme ja analysoimme kisatapahtumia vielä paluulennolla, kun samalle penkkiriville sattui suomalainen juoksija. Hauskasti meillä kaikilla oli samanlainen juoksutarina: kellon kilometrivauhti huijasi 10-15 s ja lämpö tai muut ongelmat toivat loppuaikaan tavoitteeseen nähden varttitunnin lisää. Ja tunnelmasta reitillä 6/5.



Vatsani ei tykkää lämpöjuoksuista. Erityisen haastavia ovat nämä alkukesän tapahtumat, kun lämpöön ei ole vielä ehtinyt tottua. Nyt kisanaikainen …

Vuodenvaihteesta asti olin laskenut viikkoja ja rytmittänyt harjoittelua Kööpenhaminan maratonille, joka vihdoin koitti 19.5. Vaikean puolimaratonin jälkeen oli helpottavaa päästä juoksemaan "omaa" tuttua matkaa, joka on kuitenkin joka kerta ihan uudenlainen ja tuntematon.


Meillä oli ihanan väljä matkustusaikataulu. Lähdin juoksuystäväni kanssa perjantaiaamuna ajelemaan kohti lentokenttää, iltapäivällä olimme perillä viileässä ja tuulisessa kaupungissa. Matkaseurueemme kolmas jäsen oli jo vastassa hotellilla. Perjantai oli vielä tankkauspäivä, joten kävimme viimeistelemällä hiilihydraattien saannin kiinalaisella take awayllä.

Kisaa edeltävän päivän aamuna kävin pienellä, kolmen kilometrin aamuhölkällä. Jalat tuntuivat hyvältä ja muutama lyhyt nopeusveto lähti irtonaisesti. Näin eliittijuoksijoitakin, todennäköisesti Kenian joukkueesta. Vauhti oli kyllä varsin verkkainen heilläkin. Aamun sää oli ihan täydellinen: viileä ja yön jäljiltä raikas. Samanlaista toivottiin seuraaval…

Nämä olivatkin viimeiset harjoitusviikot ennen maratonviikkoa! Epäonnistuneen puolimaratonin jälkeen juoksin vielä melko paljon seuraavalla viikolla, mutta koska olo tuntui alipalautuneelta, pidin seuraavan viikon alun hyvin kevyenä. Niin tyypillistä minua: pari viikkoa ennen maratonia jännittää, onko treeniä sittenkin tullut liikaa.

Viikolla 18 juoksua 61 km ja pari kehonhuoltotreeniä.
Viikolla 19 juoksua 25 km.


Viikko 18

Maanantaina, puolikasta seuraavana päivänä palauttelin hölkkäilemällä koirien kanssa. Olli on nivelrikon ja selkävaivojen vuoksi kevyiden ja lyhyiden ulkoilujen erikoiskoira, mutta hölkkäily silloin tällöin on ok. Zaden kanssa mentiin 7 km. Jalat olivat väsyneet puolimaratonista, mutta kevyt juoksu tuntui tekevän tosi hyvää. Lenkiltä suoraan kehonhuoltoon, 30 min kevyt kuntopiiri ja 30 min venyttely.
   PK1 10,07 km, 1:10'27, 6'59 min/km
   Crossfit: kevyt kuntopiiri 30 min, venyttely 30 min

Tiistaina lepopäivä.

Keskiviikkona kaksiosainen peruskestävyyslenkki: k…

Viikon tärkeimpänä tavoitteena oli kevennellä lauantain puolimaratonille, jonka oli tarkoitus toimia maratonille valmistavana kisana. Sykevyö on hävinnyt johonkin, joten koko viikko meni vauhtien ja tuntuman perusteella, tosin niin harjoittelu kyllä pääsääntöisesti muutenkin menee. Juoksua 47,6 km, jossa siis puolikkaan kisa mukana. Lisäksi yksi kevyt crossfit-treeni.


Maanantai oli lepopäivä.

Tiistaina juoksin kovan vitosen. Lenkki oli puolikkaan vauhdin tunnustelulenkki. Alkuun kolmisen kilometriä lämmittelyä, sitten 5 km vauhdilla, joka olisi kisavauhdin tuntuinen, mutta kuitenkin mahdollinen yli puolentoista tunnin ajalle. Kovemmat vauhdit ovat kevään treenauksen myötä tuntuneet jatkuvasti paremmalta, ja nyt vitosen keskivauhdiksi tuli 4'50. Loppuun sattui pitkä, loiva ylämäki, jossa tuo vauhti oli selvästi liikaa, mutta halusin kokeilla. Vauhti tuntui mahdolliselta tasaiselle reitille ja viileään keliin, mutta mäkivaraa ei tuntunut olevan.
   VK2 5 km, 0:24'12, 4'50 min/…